All
Blogi
Brändiviestintä
Erikoisartikkeli
Me
Muutoksen johtaminen
Podcast
Työpaikat
Uncategorized @fi
Uutiskirje
Vastuullisuus
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Yritysviestintä

Yhteiskunnalliset trendit 21–22: jälleenrakentamisen ja luottamuksen vahvistamisen aika

Yhteiskunnalliset trendit 21–22: jälleenrakentamisen ja luottamuksen vahvistamisen aika
Oppinemme elämään koronan kanssa, mutta tapamme toimia eivät palaa enää ennalleen. Meidän itsemme lisäksi myös yhteiskuntamme, työelämämme ja viestintätapamme ovat muuttuneet. Toisaalta pandemia ei ole ainoa arkeemme vaikuttava asia. Monet yhteiskunnalliset kehityskulut vaikuttavat elämäämme ja toimintaympäristöömme tällä hetkellä:
Näkemys #1: Ilmastonmuutos toi mukanaan kriisipuheen, ja hyvä niin. Meiltä vaaditaan ratkaisuja ilmaston, yhteisen ympäristöömme ja luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Toisaalta ristiriidat eivät laantune.
  Seuraavat seikat on hyvä ottaa huomioon:
  • Organisaatioiden, politikkojen ja viranomaisten ympäristöön liittyviä päätöksiä haastetaan yhä enenevässä määrin. Tämä vaikuttaa toimintaympäristön ennakointiin.
  • Liiketoiminnan vastuullisuus vs. niin sanottu viherpesu. Sidosryhmät odottavat sanojen lisäksi konkreettisia tekoja ja näyttöjä. Yrityksiltä odotetaan teoillaan aktivismia ja muutoksen ajamista.
 
Näkemys #2: Hierarkioita, perinteistä valtaa ja jopa demokratiaa haastetaan. Digitaalisuus synnyttää uudenlaisia vaikuttamismahdollisuuksia, mutta myös vahvan johtajan kaipuuta on havaittavissa. Identiteettireagointi ja polarisoituminen vaikeuttavat ennakointia.
  Tämä nostattaa kolme keskeistä teemaa:
  • Näkemyksellinen ajatusjohtajuus. Organisaatioiden ja niiden edustajien on mahdollista profiloitua alansa ajatusjohtajina. Se vaatii näkemyksellisyyttä ja rohkeutta ottaa kantaa.
  • Ihmiset odottavat voivansa tulla kuulluiksi varsinkin heitä itseään koskevissa päätöksissä. Organisaatioiden tulee pystyä osallistamaan sille tärkeitä sidosryhmiä entistä paremmin.
  • Päätöksenteon avoimuus ja läpinäkyvyys. Erilaiset päätökset tulee voida perustella avoimesti. Läpinäkyvyyttä lisää myös edellä mainittu osallistaminen.
 
Näkemys #3: Talouden paradigmaa horjutetaan. Kasvu painottuu kehittyviin talouksiin, ja toisaalta sitä kyseenalaistetaan. Tekoäly kiihdyttää työelämän murrosta.
  Tämä tuo eteemme ajateltavaa:
  • Hyvän elämän tavoittelu. Onnellisen elämän ainekset muodostuvat nyt ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin pohjalta.
  • Monille talous on politiikan ykkösprioriteetti, jolla perustellaan kaikkia päätöksiä. Toisaalta talouden roolia myös kyseenalaistetaan yhä vahvemmin.
 
Näkemys #4: Väestö monimuotoistuu ja sukupolvikokemukset eriytyvät. Elinikä pitenee, syntyvyys pysyy alhaisena, maahanmuutto kasvaa. Vaikkapa suomalaisia ei voi niputtaa yhteen ryhmään.
  Huomioon otettavia teemoja:
  • Pirstaloituvat kohderyhmät. Viestit tulee muotoilla yhä yksilöllisemmin ja kunkin sidosryhmän tarpeeseen sopivaksi.
  • Keskustelu polarisoituu ja näkemykset kärjistyvät. Toisaalta organisaatioita ja muita julkisia toimijoita vaaditaan entistä enemmän tuomaan julki arvonsa ja myös sitoutuvan niihin käytännössä.
  • Jälleenrakentamisen reiluus: korona on vaikuttanut kaikkiin, mutta eri tavoin, eivätkä vaikutukset suinkaan ole olleet tasapuolisia. Uutta normaalia ei pidä luoda yhteen näkemykseen perustuen, vaan kokonaisuutta ajatellen.
 
Näkemys #5: Teknologia ja digialustat luovat ratkaisuja, mutta vaativat uudenlaista osaamista kaikilta, myös valtioilta. 24/7-yhteiskunnassa työ ja kulutustottumukset muuttuvat. Algoritmien valta herättää kysymyksiä vastuusta ja tiedon vinoumista.
 
Huomioon otettavia näkökulmia:
  • Onko kaikilla saamat mahdollisuudet käyttää niitä teknologioita, joita tiedonsaanti ja aktiivinen kansalaisuus edellyttävät?
  • Algoritmit viestinnän tehostajina. Kohdentaminen ja kirjoittaminen helpottuvat, mutta luovat ideat ovat yhä ihmisen käsialaa. Toisaalta algoritmit saattavat kaventaa mahdollisuuksia tiedonsaantiin.
  • Lainsäädännön on vaikea pysyä alati muuttuvien kyberuhkien perässä.
  Näkemykset ja skenaariot auttavat hahmottamaan tulevaisuutta, ja luotsaamaan organisaatiota oikeaan suuntaan. Jos tarvitset apua organisaatiosi viestinnän johtamiseen tai uudistamiseen uusina aikoina, ole rohkeasti yhteydessä: info@cocomms.com.   Lue myös:   Viestinnän trendit   |   Työelämän trendit      
 

Kiinnostavuus kohtaa vaikuttamisen, valmennus muutosviestinnän

Suomalainen viestintätoimistokenttä saa uuden haastajan, kun Kaiku Helsinki ja Cocomms yhdistävät voimansa. Yhdistymisestä syntyy ketterä, täysin kotimainen viestintätoimisto, jolla on poikkeuksellisen laaja palveluvalikoima. Uusi toimisto työllistää noin 50 viestinnän ammattilaista, ja sen liikevaihdon odotetaan nousevan vuonna 2021 reilusti yli viiden miljoonan euron. Punainen tunnus kuvastaa yhteistä matkaamme kohti uutta brändiä. Kaiku Helsingin ydinosaamista ovat kiinnostava viestintä, palvelumuotoilu ja valmennukset. Syksyllä 2020 Kaiku sai vahvistusta tutkimuspalveluihin rinnalle perustetusta sisaryrityksestä, strategisesta tutkimustoimisto Vastakaiusta. Cocomms puolestaan tunnetaan yritysviestinnästä, muutos- ja kriisiviestinnästä, vastuullisuusviestinnästä, vaikuttajaviestinnästä, luovasta ja digitaalisesta viestinnästä sekä vahvasta kansainvälisestä liiketoiminnasta. Lue lisätietoa tästä uutisjutusta, tai katso toimitusjohtajien Peten ja Kaijan keskustelu aiheesta täältä.

Viestinnän trendit 21–22: kun vuorovaikutuksemme muuttui pysyvästi

Viestinnän trendit 21–22: kun vuorovaikutuksemme muuttui pysyvästi
Yhteiskunta aukeaa, työelämä palaa pikkuhiljaa entiselleen – tai ainakin lähelle entistä. Ympärillämme vaikuttaa kuitenkin trendejä, jotka väistämättä muokkaavat tapaamme viestiä ja olla vuorovaikutuksessa niin yksityiselämässä kuin työelämässäkin. Kokosimme viestinnän trendejä, joita näemme tänään ja tulevaisuudessa.
Näkemys #1: Korona auttoi meitä huomaamaan työyhteisön arvon ja kohtaamisten tärkeyden.
 
  • Yhteisöllisyys. Työyhteisöviestintä ja työnantajabrändin kirkastaminen ovat tulleet entistä ajankohtaisemmiksi, kun kulttuuri ei enää rakennu orgaanisesti. Työyhteisöviestintä korostuu myös ulospäin viestittäessä.
  • Oma media. Organisaatioiden kannattaa panostaa omiin julkaisuihinsa ja kanaviinsa, ja erityisesti niiden vuorovaikutteisuuteen ja visuaalisuuteen.
  • Digitapahtumat ja kohtaamiset. On tärkeä pystyä erottautumaan lukuisten muiden etätapahtumien joukossa. Toisaalta harvoissa live-tapaamisissa ja -tapahtumissa on odotukset korkealla – paikalle saapumisen odotetaan todella hyödyttävän kävijää. Konseptit ovat arvossaan, ja tapahtumien tekninen hallinta korostuu.
 
Näkemys #2: Olemme palanneet peruskysymysten äärelle. Miksi olemme olemassa?
 
  • Yrityksen arvojen ja kulttuurin määritteleminen on entistä tärkeämpää.
  • Tarkoituslähtöinen viestintä vs. tuotelähtöinen viestintä. Yrityksen ei ole tarkoituksenmukaista viestiä vain palveluistaan tai tuotteistaan. Sen odotetaan kertovan myös siitä, miksi se ylipäänsä on olemassa ja minkälainen yrityskansalainen se haluaa olla.
  • Kuuntelemisen, välittämisen ja lohdun taju erottaa yrityksen ja ihmisen toisesta. Olemme inhimillisempinä, haavoittuvampina ja kokonaisempina kaikkialla – ja yritysten on tultava samalle tasolle. Sisäisesti ja ulkoisesti.
 
Näkemys #3: Roolimme osana yhteisöä ja yhteiskuntaa korostuu. Kannamme vastuumme. Se näkyy seuraavasti:
 
  • Ihmiset sitoutuvat yrityksiin, joiden toimintaa niiden arvot ohjaavat ja joilla on todisteita aidoista teoista.
  • Mediaviestintä ei ole kuollut. Luottamus uutismediaan on korkealla, ja digitilaajien määrä nousussa.
  • Yhteistyö. Organisaatiot verkostoituvat tiiviimmin yhteisten haasteiden äärellä. Verkostoiden ylläpito ja sidosryhmien sitouttaminen ovat menestyksen kannalta avainasemassa.
  Näkemystyö ja skenaariot auttavat hahmottamaan myös organisaation viestinnällisiä tarpeita ja valmiuksia. Jos kaipaat sparrausta, valmennusta tai konkreettisia lisäkäsiä viestinnän tarpeissasi, älä epäröi olla yhteydessä: info@cocomms.com!   Lue myös:   Yhteiskunnalliset trendit   |   Työelämän trendit    
 

Kiinnostavuus kohtaa vaikuttamisen, valmennus muutosviestinnän

Suomalainen viestintätoimistokenttä saa uuden haastajan, kun Kaiku Helsinki ja Cocomms yhdistävät voimansa. Yhdistymisestä syntyy ketterä, täysin kotimainen viestintätoimisto, jolla on poikkeuksellisen laaja palveluvalikoima. Uusi toimisto työllistää noin 50 viestinnän ammattilaista, ja sen liikevaihdon odotetaan nousevan vuonna 2021 reilusti yli viiden miljoonan euron. Punainen tunnus kuvastaa yhteistä matkaamme kohti uutta brändiä. Kaiku Helsingin ydinosaamista ovat kiinnostava viestintä, palvelumuotoilu ja valmennukset. Syksyllä 2020 Kaiku sai vahvistusta tutkimuspalveluihin rinnalle perustetusta sisaryrityksestä, strategisesta tutkimustoimisto Vastakaiusta. Cocomms puolestaan tunnetaan yritysviestinnästä, muutos- ja kriisiviestinnästä, vastuullisuusviestinnästä, vaikuttajaviestinnästä, luovasta ja digitaalisesta viestinnästä sekä vahvasta kansainvälisestä liiketoiminnasta. Lue lisätietoa tästä uutisjutusta, tai katso toimitusjohtajien Peten ja Kaijan keskustelu aiheesta täältä.

Muutos tuntuu – tästä syystä vuorovaikutusta tarvitaan nyt yhä enemmän

Muutos tuntuu – tästä syystä vuorovaikutusta tarvitaan nyt yhä enemmän
Pandemian myötä tapahtuneet työelämämuutokset eivät olleetkaan pelkkiä väliaikaisratkaisuja, vaan puhumme jo uudesta normaalista. Vaikka meistä monet ovat samassa veneessä muutosten virrassa, koettelevat muutokset meistä jokaista yksilöllisellä tavalla. Tässä ajassa erottuvat ne yritykset ja organisaatiot, joissa työyhteisöä johdetaan kuuntelemalla ja keskustelemalla sekä etsimällä rohkeasti uusia ratkaisuja. Jos joku olisi kertonut sinulle kolme vuotta sitten, että maailman valtaa pian pandemia ja siirryt määrittelemättömän pitkäksi ajaksi etätöihin, miten olisit reagoinut? Kolmen vuoden takaiseen aikaan voi olla haasteellista matkustaa ajatuksen tasolla, mutta uskallan väittää, että kuulemasi uutiset olisivat herättäneet sinussa jonkinlaisia tunteita. Ehkä helpotusta uudesta, pitkään kaivatusta työnteon tavasta, jonka myötä päivästä säästyisi jopa tunteja. Ehkä pelkoa ja turvattomuuden tunteita epävarmoilta kuulostavista, monilla tavoin rajoitetuista ajoista. Vielä toistaiseksi toimitusjohtajanamme toimiva Kaija vieraili pari viikkoa sitten Kaiku Helsingin järjestämässä Hyppytunti-pikawebinaarissa yhdessä Kaiku Helsingin toimitusjohtajan Pete Saarnivaaran kanssa keskustelemassa viestinnän ja vuorovaikutuksen johtamisesta muutoksessa. Viestintätoimistoissamme eletään poikkeuksellisia aikoja pandemian lisäksi myös toimistojemme yhdistymisen myötä. Mitkä asiat korostuvat Kaijan ja Peten mielestä tämän ajan viestinnässä, kun työ on jatkuvassa muutoksessa ja voimakkaat tunteet ovat herkemmin pinnassa? Koronakriisi on vauhdittanut työelämän muutoksia ja ollut monille työssä käyville ihmisille henkinen koettelemus. Kun tapahtuu paljon, pelkkä informatiivinen ja yksisuuntainen tiedottaminen henkilöstölle voi tuntua monista johtajista helpolta ratkaisulta. Muuttuvissa olosuhteissa henkilöstö kaipaa viestinnältä kuitenkin lähes poikkeuksetta paljon enemmän. Kun vastapuolella on ihmisiä, ovat myös tunteet väistämättä pelissä: joillekin muutokset voivat olla myönteisiä tai neutraaleja asioita, mutta toisille meistä ne ovat kriisin paikkoja. Kaijan mukaan muutoksen keskellä tunteita olisi käsiteltävä työyhteisössä avoimen vuorovaikutuksen keinoin:
Emme voi vain olettaa, että me ihmiset toimimme kuin robotit, että tähän päälle lätkäistään nyt vaan kaikkea uutta. On keskusteltava siitä, että mitä olemme juuri kokeneet ja miltä se tuntuu. Uutta ei voida luoda, jos vanhaa ei niin sanotusti surra pois.
  Inhimillisyyden ja avoimen vuorovaikutuksen lisäksi viestinnässä olisi muistettava myös ihmisyys. Pete muistuttaa, että jokainen viestii tunteistaan loppujen lopuksi eri tavoilla, joten työyhteisön sisäisten viestintäkanavien tulisi olla monipuolisia:
Olisi hyvä olla monipuolisia vuorovaikutuksen kanavia esimerkiksi kahdenkeskeisiä keskusteluja, ryhmätilanteita ja välitetyn viestinnän työkaluja. Jotkut eivät pienryhmissäkään syystä tai toisesta halua osallistua johonkin aiheeseen, vaikka esimerkiksi henkilökohtaisessa keskustelussa mielellään avaisivatkin keskustelun (tai päinvastoin).
  Kaija ja Pete muistuttavatkin, että muutoksen keskellä johtajien olisi tärkeää pysähtyä, pohtia ja kyseenalaistaa – jättää ehkä jotain vanhaa pois ja kokeilla jotakin uutta. Työelämän vaikeissa hetkissä apu voi tulla myös organisaation ulkopuolelta esimerkiksi valmennuksesta tai muutosviestinnän konsultilta. Kuuntele Kaijan ja Peten koko keskustelu tilaamalla maksuton Hyppytunti osoitteessa: https://kaikuhelsinki.fi/hyppytunti/   Kaiku Helsingin järjestämissä Hyppytunti-pikawebinaareissa pureudutaan joka kuukausi ajankohtaisiin viestinnän ja markkinoinnin aiheisiin. Idea pikawebinaareista syntyi kaikulaisten keskuudessa koronapandemian levittyä Suomeen: poikkeuksellisina, epävarmuuden ja nopeiden muutosten aikoina viestinnän merkitys kasvaa entisestään. Jatkossa Hyppytunneilla vierailevat yhdessä sekä Kaiku Helsingin että Cocommsin asiantuntijoita.  
 

Kiinnostavuus kohtaa vaikuttamisen, valmennus muutosviestinnän

Suomalainen viestintätoimistokenttä saa uuden haastajan, kun Kaiku Helsinki ja Cocomms yhdistävät voimansa. Yhdistymisestä syntyy ketterä, täysin kotimainen viestintätoimisto, jolla on poikkeuksellisen laaja palveluvalikoima. Uusi toimisto työllistää noin 50 viestinnän ammattilaista, ja sen liikevaihdon odotetaan nousevan vuonna 2021 reilusti yli viiden miljoonan euron. Punainen tunnus kuvastaa yhteistä matkaamme kohti uutta brändiä. Kaiku Helsingin ydinosaamista ovat kiinnostava viestintä, palvelumuotoilu ja valmennukset. Syksyllä 2020 Kaiku sai vahvistusta tutkimuspalveluihin rinnalle perustetusta sisaryrityksestä, strategisesta tutkimustoimisto Vastakaiusta. Cocomms puolestaan tunnetaan yritysviestinnästä, muutos- ja kriisiviestinnästä, vastuullisuusviestinnästä, vaikuttajaviestinnästä, luovasta ja digitaalisesta viestinnästä sekä vahvasta kansainvälisestä liiketoiminnasta. Lue lisätietoa tästä uutisjutusta, tai katso toimitusjohtajien Peten ja Kaijan keskustelu aiheesta täältä.