All
Blogi
Brändiviestintä
Erikoisartikkeli
Me
Muutoksen johtaminen
Podcast
Uncategorized @fi
Uutiskirje
Vastuullisuus
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Yritysviestintä

Kunpa kaikki saisivat kokea tämän – kokemuksia vuorovaikutuskoulutuksesta

Kunpa kaikki saisivat kokea tämän – kokemuksia vuorovaikutuskoulutuksesta
Rentoa höpöttelyä työkavereiden kanssa ja tuttujen asioiden kertaamista. Näin siis ajattelin ilmoittautuessani sisäiseen vuorovaikutuskoulutukseemme. Kyllähän sitä viestinnän ammattilainen nyt vuorovaikutuksen hanskaa! En osannut aavistaa, miten tunteikas ja kollegaporukkaa lähentävä matka meillä oli edessä.
En osannut aavistaa, miten tunteikas ja kollegaporukkaa lähentävä matka meillä oli edessä.
Jo reilun vuoden olemme istuneet omissa kodeissamme ruutujen ääressä. Vaikka etätyön tehokkuudessa onkin puolensa, on korona-aika nakertanut todellisen kohtaamisen mahdollisuuksia työyhteisön ja asiakkaiden kanssa. Vuorovaikutus kutistuu kummasti, kun ihmiset litistetään nytkähdellen liikkuviksi 2D-malleiksi, jotka huhuilevat ”kuuletteko minua, näettekö te tämän, hei laittakaahan mutelle”. Ehkä juuri siksi oli niin arvokasta istua alas ja keskittyä työyhteisön vuorovaikutukseen juuri nyt.
Vuorovaikutus kutistuu kummasti, kun ihmiset litistetään nytkähdellen liikkuviksi 2D-malleiksi, jotka huhuilevat ”kuuletteko minua, näettekö te tämän, hei laittakaahan mutelle”.
Cocomms tarjosi kevään mittaan omalle henkilöstölleen mahdollisuuden osallistua moniosaiseen koulutussarjaan, jossa pureskeltiin vuorovaikutuksen perusteita osa-alue kerrallaan toimitusjohtajamme Kaijan vetämänä. Istuimme viisi perjantaista aamua yhdessä keskustelemassa luottamuksesta, kuuntelemisesta ja vahvoista kysymyksistä, tunteista, palautteen antamisesta ja vastaanottamisesta sekä valmentavasta keskustelusta. Tärkeään aiheeseen satsattiin meillä isosti ja osallistujilta vaadittiin 100 % läsnäoloa. Ei siis sähköpostin pläräilyä edes vasemmalla silmällä! Teorian oppimisen ohessa teimme kurssin aikana lukuisia käytännön harjoituksia. Koulutuksen intiimiys ja intensiivisyys tulivat selviksi jo ensimmäisessä sessiossa, kun kukin sai jakaa tarinan itselle tärkeästä kuvasta ja pareina esittelimme toisillemme välähdyksiä elämämme käänteentekevimmistä kokemuksista, jokainen toki juuri sillä tasolla kuin luontevalta tuntui. Harjoitusten lomassa kuulosteltiin, miltä jakaminen tai toisten kokemusten vastaanottaminen mielessä ja kehossa tuntui. Ja ne muuten tuntuivat, niin että Vain elämää -illallisetkin kalpenisivat. Kevään koulutussarjamme viimeisestä osasta on kulunut nyt reilu viikko. Aika kysyä kurssilta tuttu kysymys – mitä ajatuksia tämä herätti? Koulutus havainnollisti sen, miten intensiivisen ja tiiviin vuorovaikutuksen ja tilan voi luoda pelkän ruudun välityksellä. Toista todella voi kuunnella myös digitaalisessa maailmassa. Vuorovaikutuksen kanavien muuttuessa meidän täytyy kuitenkin vahvistaa ja opetella näitä taitoja uudelleen, mikä vaatii ennen kaikkea aikaa. Panostaminen ehdottomasti kannattaa, sillä uusi normaali on täällä jo nyt. Yhteisöt, joissa vuorovaikutus toimii sisäisesti ja asiakkaiden sekä sidosryhmien kanssa, menestyvät. Eikä näistä taidoista työelämän ulkopuolellakaan ole haittaa. Meidänkin koulutuksessamme suunniteltiin usein taitojen soveltamista puolison, perheen ja ystävien kanssa olemiseen.
Koulutus havainnollisti sen, miten intensiivisen ja tiiviin vuorovaikutuksen ja tilan voi luoda pelkän ruudun välityksellä.
Loppuajatuksista päällimmäisenä viimeisen koulutussession jälkeen oli kiitollisuus. Upeaa, että vuorovaikutustaitojen kehittämiseen satsataan – siitä huolimatta, että viestinnän ammattilaisina vuorovaikutustaitojemme voisi ajatella olevan aivan itsestäänselvyys. Mitä kaikkea sitä voikaan oppia työkavereista ja ylipäätään ihmisistä, kun malttaa pysähtyä edes hetkeksi. Pääsisivätpä kaikki kokemaan tämän! Lämpimin kiitollisuudentunne läikähtää, kun ajattelen työyhteisöäni. Jestas, millaisia työkavereita minulla onkaan. Luottamuksen veroisia, rohkeita ja empaattisia heittäytyjiä, taitavia kuuntelijoita ja kannustavia palautteen antajia, raudankovia ja tunteikkaita ammattilaisia, kokonaisia ihmisiä. Olen heistä niin onnellinen ja myötä-ylpeä (opin nimeämään tämän tunteen kolmannessa koulutuksessamme)!
Maria Ketola Kirjoittaja on Cocommsin terveysviestinnän konsultti, joka edelleen saa itsensä kiinni minäkeskeisestä kuuntelusta mutta yrittää suhtautua tähän itsemyötätuntoisesti. Tämä kirjoitus on alustus viisiosaiselle blogisarjalle Vuorovaikutuksen ABC, jonka myöhemmissä osioissa pureudutaan kuhunkin vuorovaikutuskoulutuksen osa-alueeseen syvemmin. Me Cocommsilla järjestämme vuorovaikutuskoulutuksia myös asiakkaillemme. Ole rohkeasti yhteydessä, mikäli etsitte tukea ja työkaluja yhteisönne vuorovaikutustaitojen uudelleenrakentamiseen tai kehittämiseen!

Viestintätoimistot Kaiku Helsinki ja Cocomms yhdistyvät

Viestintätoimistot Kaiku Helsinki ja Cocomms yhdistyvät
”Kiinnostavuus kohtaa vaikuttamisen, valmennus muutosviestinnän” Suomalainen viestintätoimistokenttä saa uuden haastajan, kun Kaiku Helsinki ja Cocomms yhdistävät voimansa. Tavoitteena on nousta Suomen ykköstoimistoksi, joka tekee asiakkaistaan kiinnostavia sekä vaikuttavia ja luotsaa heidät läpi muutosten. Uusi toimisto työllistää noin 50 viestinnän ammattilaista, ja sen liikevaihdon odotetaan nousevan vuonna 2021 reilusti yli viiden miljoonan euron. Mitä tapahtuu, kun kiinnostavuus kohtaa vaikuttamisen, valmennus muutosviestinnän tai palvelumuotoilu yritysviestinnän? Kaiku Helsinki ja Cocomms päättivät katsoa ja luoda jotakin uutta markkinoille. Yhdistymisestä syntyy ketterä, täysin kotimainen viestintätoimisto, jolla on poikkeuksellisen laaja palveluvalikoima. Kaiku Helsingin ydinosaamista ovat kiinnostava viestintä, palvelumuotoilu ja valmennukset. Syksyllä 2020 Kaiku sai vahvistusta tutkimuspalveluihin rinnalle perustetusta sisaryrityksestä, strategisesta tutkimustoimisto Vastakaiusta. Cocomms puolestaan tunnetaan yritysviestinnästä, muutos- ja kriisiviestinnästä, vastuullisuusviestinnästä, vaikuttajaviestinnästä, luovasta ja digitaalisesta viestinnästä sekä vahvasta kansainvälisestä liiketoiminnasta. Kaiku Helsingin Pete Saarnivaara jatkaa toimitusjohtajana ja osakkaana uudessa yrityksessä. ”Uskon, että juuri Cocommsin kanssa pystymme rakentamaan viestintätoimistokenttään haastajan, joka yhdistää ison ja pienen viestintätoimiston parhaat puolet: palvelemme asiakkaita kaikissa viestintätarpeissa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin ja säilytämme silti yrittäjävetoisen toimiston nopeuden, joustavuuden ja mutkattomuuden”, Saarnivaara sanoo. ”Ja sitä tarvitaan juuri nyt. Nopeat muutokset asiakkaiden päässä eivät pääty koronaan.” Kaija Pohjalasta uuden yrityksen osakas Kaiku Helsinki ostaa Cocommsin koko osakekannan. Kaija Pohjalasta, Cocommsin omistajasta ja toimitusjohtajasta, tulee uuden yrityksen osakas ja hallituksen sekä johtoryhmän jäsen. Yrityksen muut omistajat Saarnivaaran ja Pohjalan lisäksi ovat Kimmo Kuokka, Ville Lehtovirta, Jouko Marttila, Salla Syrman ja Markku Vänskä. ”Kaiku on suomalaisessa omistuksessa oleva, asiantunteva ja arvostettu toimisto, jonka arvomaailma on hyvin samankaltainen Cocommsin kanssa. Yhteinen sävel ja luottamus löytyivät heti neuvottelujen alkumetreillä. Kaiken huipuksi meidän osaamisemme täydentävät toisiaan eikä päällekkäisyyksiä ole nimeksikään”, Pohjala sanoo. ”Kolme vuosikymmentä viestintätoimiston liiketoiminnan kokonaisvaltaisessa vetovastuussa on ollut aivan uskomaton matka, mutta samalla myös kuluttavaa, raskasta ja riskialtista. Koin, että nyt oli aika vaihtaa roolia ja avata uusi ovi uralla. Uudessa roolissani Kaiussa pääsen keskittymään rakastamaani asiakas- ja myyntityöhön sekä johtamaan kansainvälisiä verkostojamme”, hän jatkaa. Toistaiseksi molemmat yritykset jatkavat omilla brändeillään, ja yritysten integroimista yhteen ryhdytään suunnittelemaan osallistamalla henkilöstöjä. ”Haluamme luoda henkilöstön toiveiden pohjalta rohkean, inhimillisen, aidon ja luovan viestinnän työyhteisön, jossa pääsee kehittymään ja kehittämään. Toimiston, jossa työskentely on meriitti alalla”, Pete Saarnivaara kertoo. Lisätiedot: Pete Saarnivaara, puh. 050 568 8635, pete.saarnivaara@kaikuhelsinki.fi Kaija Pohjala, puh. 0400 502 183, kaija.pohjala@cocomms.com  

Oodi ilolle

Oodi ilolle
Mikä on päivän lukema, kysyy moni lähipiirissäni edelleen aina kello kahdentoista korvilla. Lukema, joka syksyllä noustessa lähelle neljääkymmentä nosti katseet pelokkaina ruuduilta (huomasitteko?) ja joka tänään parinsadan paikkeilla herättää toiveikasta hyminää (laskusuunnassa jo!). Vaikka ihmiset ovat kovin eri tilanteissa ja -arvoisia tässä kaikessa, yhteistä on kuitenkin ollut jaettu pelko. Pelko siitä, sairastuuko itse tai läheinen. Pelko, miten kaikki asettuu paikoilleen, kun tämä on joskus ohi? Onko tämä joskus ohi? Mitä jos ei ole? Milloin saan aiemman vapauteni takaisin? Toimeentulon? Huolettomuuden tavata ihmisiä, käydä konsertissa tai jopa matkustaa.
Vaikka ihmiset ovat kovin eri tilanteissa ja -arvoisia tässä kaikessa, yhteistä on kuitenkin ollut jaettu pelko.
Pelko siitä, kannattaako tällaisia edes toivoa, jos matto vedetään taas pian jalkojen alta. Mutta yhteistä on myös ilo. Ilo jo siitä, että kesä on tulossa. Se helpottaa yleensä asioiden laitaa jo itsessään. Valon ja lämmön me suomalaiset otamme avosylin vastaan. Emmekä vähiten siksi, että viime kesänä se tarkoitti helpotuksen huokausta. Ennen kaikkea ilo rokotuksista. Nyt minäkin sain ensimmäisen piikin, iloitaan somessa. Kukapa olisi uskonut, että Facebookin seinillä joskus tällaisiakin hehkutetaan. Ilo ja pelko myös sekoittuvat: mitä jos rokote ei suojaakaan, tai mitä, jos saan siitä vakavan haittavaikutuksen? Varsinkin paljon uutisia seuraavalla voi olla epävarma olo, mitä nyt kannattaa ajatella. Kuten lääkkeiden kanssa aina, haittavaikutukset ovat mahdollisia, vaikka yleensä niistä ne vakavimmat ovat äärimmäisen harvinaisia, rauhoittelevat asiantuntijat. Asiantuntijat muistuttavat myös, että on tärkeää kauhistelun sijaan pyrkiä löytämään ja ymmärtämään rokotekriittisyyden syitä. HS:n vieraskynän mukaan rokotekriittisiä yhdistää usein epäluottamus lääketeollisuuteen ja terveysviranomaisiin sekä kokemus siitä, että ei ole tullut kuulluksi ja osallistetuksi. Viestintääkin on helpompi suunnitella ja kohdentaa, kun ymmärretään, mistä pelko, tarpeet ja näkemykset kumpuavat. Ja käydään siitä avointa keskustelua.
Uskon ja toivon, että suurin osa suomalaisista liittyy siihen joukkoon, joka keskittyy pelon sijasta iloon.
Uskon ja toivon, että suurin osa suomalaisista liittyy siihen joukkoon, joka keskittyy pelon sijasta iloon. Rokotemyönteisyyden sataprosenttinen saavuttaminen voi olla hankalaa, mutta tätäkin kansalaisviestintää on tehtävä pitkäjänteisesti – ja positiivisuutta hakien. Parhaimmillaan se on sitä, kun ihastuttava arkkiatri, siis lääkärikunnan vanhin, Risto Pelkonen kutsuu itseään THL:n videolla ikivanhaksi lääkäriksi ja lausuu: ”Tämä on uskomattoman hieno saavutus. Olen iloinen, että rokote on olemassa ja tietysti toivoisin, että jokainen osallistuu tähän iloon.”
Sini Papula Kirjoittaja on Cocommsin terveysviestinnän konsultti