All
Blogi
Brändiviestintä
Erikoisartikkeli
Me
Muutoksen johtaminen
Podcast
Uncategorized @fi
Uutiskirje
Vastuullisuus
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Yritysviestintä

Mikä on feikkiä, mikä aitoa?

Mikä on feikkiä, mikä aitoa?
Etäily on tehnyt meistä jollakin tapaa aidompia, kuulee usein sanottavan näin koronan aikaan. Kokoustetaan ja tehdään töitä kotona jumppahousuissa (kuten minäkin nyt, kun tätä kirjoitan). Samalla pääsee kurkkaamaan toisten koteihin ja voi käyttäytyä totuttua epämuodollisemmin työympyröissä. Korona on kieltämättä hämärtänyt totutun yksityisen ja julkisen rajaa. Emme kuitenkaan voi lakaista maton alle sitä tosiasiaa, että aito vuorovaikutus vääjäämättä kärsii kohtaamisten puutteesta. Paljon sanatonta viestintää jää piiloon, olimme sitten kuinka aitoja tahansa linjojen päässä.
Meillä itse kullakin on monenlaisia tapoja olla, ja tuomme erilaisia asioita itsestämme esille eri tilanteissa. Se ei tarkoita, että jokin niistä olisi feikki.
Esimerkiksi työminä on jotakin, mikä saa asiat sujumaan töissä. Myös viestinnässä moni tuo esiin eri puolia itsestään: johtajana, esiintyjänä, puhujana. Se on luonnollista. Se on osa viestintää ja toisen ihmisen kunnioittamista vuorovaikutustilanteessa. Kuitenkin juju piilee siinä, että jos valittu tapa on vain ulkokultainen rooli, ei viestikään mene perille. Voimme poimia vaikkapa politiikasta esimerkkejä, joissa rooli ei ole istunut kantajalleen. Tällöin sanomakaan ei ole ollut uskottava. Miten sitten löytää oma tapa viestiä ja olla uskottava? Kaikki lähtee aitoudesta ja avoimuudesta, mikä vaatii rohkeutta. Ratkaisevaa on myös ymmärtää, mitä haluaa oikeasti sanoa, mitä kohderyhmiä puhuttelee ja mitä merkitystä omalla viestillä on laajemmin. Esimerkiksi yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen on luontevaa, kun nämä asiat ovat hanskassa. Vaikka yrityksiltä odotetaan yhä enemmän aktiivisuutta, osallistua ei kannata vain osallistumisen tai näkyvyyden kalastelun vuoksi. Ihmiset kyllä ymmärtävät, jos kyseessä on julkisuustemppu.
Kun on aito ja avoin omalla tavallaan, on mahdollista onnistua.
Valmentautuminen auttaa löytämään oikeanlaisen tavan viestiä omana itsenä. Samalla se antaa työkaluja organisaation viestinnän kehittämiseen. Ihmiset ovat viestinnän tärkein väline: vuorovaikutus lopulta syntyy ja luo merkityksiä ihmiseltä ihmiselle. Joko sinä olet löytänyt oman persoonallisen tapasi viestiä uskottavasti? Aino Salo Johtaja, vaikuttajaviestintä

Palaute – arvostelua vai lahja?

Palaute – arvostelua vai lahja?
Kuulutko sinä niihin ihmisiin, jotka janoavat palautetta työstään ja tekemisistään? Jos, niin luultavasti koet myös saavasi palautetta liian vähän. Palautteen antamisesta ja vastaanottamisesta on hyvä tietää hieman enemmän, sillä tämä jano ei helpolla sammu. Yksi suuriin (harvoihin 😊) elämäni oivalluksiini kuuluu se, että pystyn kehittymään ihmisenä ja työssäni aika puhtaasti muiden ihmisten antaman palautteen ansiosta. Joskus siihen riittää katse, hymy, epäröivä ilme tai kannustava nyökkäys. Toisinaan tarvitaan enemmän. Kerro ja perustele, mikä toimi ja mikä ei, ja miksi ei. Oliko syy minussa vai jossain muussa, mitä tein väärin. Minulla on taipumus ylitulkintaan. Ajattelen helposti, että kaikki johtuu minusta ja päättyy minuun. Jos asiakas ei pidä tarjouksesta, minussa on jotain vikaa. Kun keskustelukumppani vaihtaa puheenaihetta, olin tylsä. Kun en saanut täysiä pisteitä kokeessa, epäonnistuin. Jos minut valittiin, parempia ei ollut. Toinen oivallus on se, että jokaisella meillä on omat syymme ajatella, havainnoida, toimia ja reagoida tapahtumiin omalla tavallamme. Todellisuus on meillä jokaisella erilainen, ja siksi reagoimme ärsykkeisiin eri tavoin. Kaikki ei siis johdu minusta ja päädy minuun. Onkin mielenkiintoista havainnoida, tulkita ja keskustella siitä, miten me itse kukin ajattelemme. Meillä on harha samankaltaisuudesta, mutta todellisuudessa me kaikki aistimme ja tulkitsemme asiat hyvin eri tavoin.
Meillä on harha samankaltaisuudesta, mutta todellisuudessa me kaikki aistimme ja tulkitsemme asiat hyvin eri tavoin.
Kun annan toiselle palautetta, on hyvä tiedostaa oma aikomukseni: mihin palautteella pyrin. Esimiehenä ja vanhempana minulta odotetaan palautetta ja kannan vastuun siitä, annanko palautetta rakentavassa mielessä vai jotain rikkoen. Ohjaanko ihmistä oivaltamaan asioita, joille hän mahdollisesti on itse sokea vai puranko kiireessä ja pahantuulisena omaa tuskaani toisen niskaan? Annanko palautetta oikealla hetkellä? Haluaako vastaanottaja kuulla, mitä minulla on sanottavaa juuri nyt vai tarvitaanko asialle joku parempi ja hiljaisempi hetki? Virittelenkö keskustelun vähitellen vai pamautanko rakentavan palautteen suoraan päin naamaa? Usein yhteinen, rauhallinen ja rakentava keskusteluhetki antaa kummasti uutta energiaa ja näkemystä molemmille. Lopussa pelin ratkaisee mielestäni kuitenkin palautteen saajan asenne. Se, otanko palautteen kritiikkinä, kannustavana ohjauksena tai jopa lahjana, voi määrittää loppuelämäni suunnan. Itse olen päättänyt pitää lahjoista eniten.   Kaija Pohjala Toimitusjohtaja, partneri, johdon valmentaja

Brändi pakettiin, aikaa kolme tuntia

Brändi pakettiin, aikaa kolme tuntia
Pandemia on vaikuttanut meihin kaikkiin joko suoraan tai välillisesti. Monen yrityksen liiketoiminta on vaikeuksissa, ja monella tahti on hiljentynyt. Aika useassa suomalaisyrityksessä henkilöstö on ollut tai on edelleen lomautettuna, jotta työn kysyntä ja tarjonta kohtaisivat paremmin. Eikö nyt pitäisi olla erinomainen hetki suunnitella, investoida, tuotteistaa ja valmistautua tajunnan laajentavaan markkinointiin? Koulussa on myös opetettu, että kaikille vaikeat ajat ovat niitä, jolloin esimerkiksi markkinointiin investoivat yritykset valtaavat markkinaosuuksia. Miksei sitten vaan tehdä niin? Nämä kysymykset pyörivät ainakin itselläni mielessä. Ja tunnistaen, että asiakkaiden mielissä varmasti liikkuvat samanlaiset ajatukset, mietin, miten osaan kannustaa ainakin rohkeimpia heistä satsaamaan lisää ja hyökkäämään, kun kilpailijoillakin on hankalaa. Kirjoitin muutama vuosi sitten, miten uudistimme markkinointimme markkinointisprintissä Jake Knappin Sprint-teoksen ajatuksen pohjalta. Hiljattain törmäsin saman kirjailijan juttuun, jossa hahmoteltiin kolmen tunnin brändisprintti samalla menetelmällä. Luin jutun ja ilahduin. Sisällöllisesti sprintti on oikeastaan sama kuin ne asiat, jotka käymme läpi jokaisen uuden asiakkaan kanssa markkinointiviestintää suunnitellessa. Edellä mainittua juttua soveltaen jokaisen markkinointiviestintää tilaavan ja suunnittelevan tulisi olla perillä seuraavista asioista:
  1. Yrityksen pitkän aikavälin tavoitteet
  2. Mitä teette, miten ja miksi
  3. Tärkeimmät kolme arvoa, tärkeysjärjestyksessä
  4. Tärkeimmät kolme kohderyhmää, tärkeysjärjestyksessä
  5. Brändin persoona
  6. Sijoittuminen suhteessa kilpailuun
Nämä asiat muodostavat markkinointiviestinnän tekemisessä meillä aina ”aloitusworkshopin” tai vastaavan tilaisuuden keskeisen agendan. Uskallan tämän tässä paljastaa, koska koko jutun juoni on siinä, että nämä asiat käydään läpi yhdessä niin, että yrityksen avainhenkilöt ovat paikalla ja mahdollisen ulkoisen kumppanin suunnittelijat kuulevat paitsi päätetyt asiat, myös keskustelun niiden taustalla. En ole tähän päivään mennessä keksinyt parempaa tapaa päästä keskeisimmistä asioista kärryille. Konkreettinen hyöty tästä työstä on juuri siinä, että saadaan brändin parissa työskentelevien, sisäisten sekä tarvittaessa ulkoisten voimavarojen kesken tiivis, selkeä ja yhteinen näkemys oleellisimmista brändiin liittyvistä asioista. Tämän yhteisen näkemyksen löytäminen on se kivijalka, jolle kaikki markkinointiviestinnän tekeminen tulisi mielestäni rakentaa. Huonolle pohjalle tehtynä tuo yllä mainittu markkinaosuuksien kaappaamiseksi tehty satsaus saattaa muuten tuottaa päinvastaisen lopputuloksen. Haastan nyt asiakkaamme ja tulevat sellaiset pysähtymään ja pohtimaan, onko näistä sinänsä yksinkertaisista asioista varmasti kaikkien avainhenkilöiden mielessä yhteinen näkemys? Jos tuntuu siltä, että ei ole, niin onko siitä keskusteltu ja koetettu löytää yhteistä näkemystä? Näkemyksen etsiskelyn voi aivan hyvin tehdä jokainen itse jo tämän kirjoituksen ja Jake Knappin vihjeillä ja säästää muutamia euroja. Tai sitten voi pyytää paikalle asiansa osaavat ja kokeneet tekijät, jotka hoitavat homman maaliin, vaikka kolmessa tunnissa ja etäyhteyksienkin päästä. Kasper Stenbäck Kirjoittaja vastaa Cocommsissa digitaalisesta ja visuaalisesta viestinnästä sekä luovasta suunnittelusta.