All
Blogi
Brändiviestintä
Erikoisartikkeli
Me
Muutoksen johtaminen
Podcast
Työpaikat
Uncategorized @fi
Uutiskirje
Vastuullisuus
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Yritysviestintä

Mitä tää on suomeksi? Kääntäjän vinkit termin metsästykseen

Mitä tää on suomeksi? Kääntäjän vinkit termin metsästykseen
Käännän itse kirjoittamaani artikkelia englannista suomeksi. Eteen tulee bicuspid aortic valve. Jahas. Mistäs tätä lähtisi etsimään? Mistä yleensäkään löytyy erikoisalan termien käännöksiä? Ensin pitää tietysti tutkia sanakirjat ja erikoisalan sanastot. Niistä on usein apua, mutta erikoisaloilla usein ei. Tällä kertaa bicuspid aortic valve löytyy Finto.fi-palvelun MeSH / FinMeSH -sanastosta – kaksipurjeinen aorttaläppä. Jos sanastoista ei saa apua, pitää heittäytyä syvään päähän. Oikeita termejä metsästäessäni olen kaivellut esiin lääketieteellisiä julkaisuja, rahastoesitteitä, opiskelijoiden lopputöitä, kodinkoneiden käyttöohjeita ja direktiivejä. Ilmaisu voi löytyä vuosikertomuksesta, jotka tehdään usein suomeksi ja englanniksi.  
Oikeita termejä metsästäessäni olen kaivellut esiin lääketieteellisiä julkaisuja, rahastoesitteitä, opiskelijoiden lopputöitä, kodinkoneiden käyttöohjeita ja direktiivejä.
  Monilla organisaatioilla on omat sivunsa eri kielillä, joten niiltäkin voi löytyä apua ongelmaan. Käännöstyöt ovat vieneet minut yhtenä ja samana päivänä Suomen Pysäköintiyhdistyksen, Pihlajalinnan, Nordean, ympäristöministeriön, HSY:n ja Aalto-yliopiston sivuille – aina käännettävän aihealueen mukaan. Joskus käännöstä ei vain löydy mistään. Silloin kannattaa kokeilla, löytyisikö termille tai ilmaisulle synonyymi ja sille taas käännös. Itse laitan usein hakuun termin ja kohdekielisen sanan, joka liittyy aihealueeseen. Esimerkiksi "bicuspid aortic valve" läppä -yhdistelmä tuo esiin mahdollisen oikean käännöksen, sanastosta löytämäni. Se tuo esiin myös toisenlaisen käännöksen. Toinen jahas-hetki. Kaksi käännöstä – kumpi on oikea? Tässä vaiheessa on punnittava lähteiden luotettavuutta ja tutkittava, käytetäänkö käännöstä oikeasti. Selvää vastausta ei välttämättä löydy, ja silloin luotan enemmistöön. Mitä enemmän osumia haussa, sitä todennäköisemmin ilmaisu on oikeasti käytössä.  
Selvää vastausta ei välttämättä löydy, ja silloin luotan enemmistöön.
  Sama epäluulo on pidettävä mielessä, kun käyttää sanakirjoja. Missä yhteydessä mitäkin sanaa käytetään, onko sillä jotain mielleyhtymiä, jotka pitää ottaa huomioon? Kaksipurjeinen aorttaläppä löytyy Suomen Kardiologisen Seuran, Duodecimin ja Sydänliiton sivuilta. Uskon siis, että termin käyttö ei ole ainakaan hirveä vikatikki käännöksessä. Miten ihmeessä sain mitään aikaiseksi ennen internetiä?  
  Anne Hänninen Kirjoittaja on Cocommsin vanhin viestintäkonsultti ja kadonneen termin metsästäjä, joka kääntää paljon työkseen. Yksi kääntämisen suurimmista iloista on ymmärtää uuden termin merkitys ja löytää sille oikea käännös pitkällisen kaivamisen jälkeen.  
 

Kiinnostavuus kohtaa vaikuttamisen, valmennus muutosviestinnän

Suomalainen viestintätoimistokenttä saa uuden haastajan, kun Kaiku Helsinki ja Cocomms yhdistävät voimansa. Yhdistymisestä syntyy ketterä, täysin kotimainen viestintätoimisto, jolla on poikkeuksellisen laaja palveluvalikoima. Uusi toimisto työllistää noin 50 viestinnän ammattilaista, ja sen liikevaihdon odotetaan nousevan vuonna 2021 reilusti yli viiden miljoonan euron. Punainen tunnus kuvastaa yhteistä matkaamme kohti uutta brändiä. Kaiku Helsingin ydinosaamista ovat kiinnostava viestintä, palvelumuotoilu ja valmennukset. Syksyllä 2020 Kaiku sai vahvistusta tutkimuspalveluihin rinnalle perustetusta sisaryrityksestä, strategisesta tutkimustoimisto Vastakaiusta. Cocomms puolestaan tunnetaan yritysviestinnästä, muutos- ja kriisiviestinnästä, vastuullisuusviestinnästä, vaikuttajaviestinnästä, luovasta ja digitaalisesta viestinnästä sekä vahvasta kansainvälisestä liiketoiminnasta. Lue lisätietoa tästä uutisjutusta, tai katso toimitusjohtajien Peten ja Kaijan keskustelu aiheesta täältä.

Kuinka teet tekstistäsi selkeän ja lukijallesi hyödyllisen? Ota avuksi neljän jalan muistisääntö

Kuinka teet tekstistäsi selkeän ja lukijallesi hyödyllisen? Ota avuksi neljän jalan muistisääntö
Jotta viestintä vaikuttaa, sen täytyy olla kiinnostavaa. Nerokas aihe tai hemmetin tärkeä viesti ei yksinään riitä. Tekstistä ei ole lukijalle hyötyä, jos hän ei ymmärrä sitä. Kaiku Helsingin valmentaja Salla Syrman jakaa kansainvälisen selkeän kielen päivän kunniaksi oman muistisääntönsä selkeän tekstin kirjoittajalle. Tervetuloa kiinnostavan tekstin juhlapöytään! Hyvää kansainvälistä selkeän kielen päivää! Toivoisin, että tämä tärkeä päivä uisi arkeen kaikilla niillä, jotka työkseen erilaisia tekstejä takovat. Asiantuntijan täytyy nykyisin olla asianviestijä, ei asiantunkija. Johtaminen on vähintään sataprosenttisesti viestintää. Asiakaspalvelija säästää kaikkien aikaa, jos viesti menee asiakkaalle kerralla perille. Keksitkö jonkun, jonka työssä selkeästä viestinnästä ei olisi apua?  Olen saanut viidentoista vuoden ajan valmentaa viestintää monenlaisille ammattilaisille eri toimialoilla: finanssialasta julkishallintoon ja autokaupasta B2B-palveluihin. Usein valmennettavat ajattelevat tekstin selkeyttä erityisesti kielen kautta. Moni sanoo, että selkeä teksti tarkoittaa sitä, ettei käytetä ammattitermejä tai vaikeita lauseita.  Tottahan tuo – vaan miten selkeää tekstiä voisi vieläkin monipuolisemmin konkretisoida? Tässä oma tapani, josta kuulen mielelläni palautetta.  

Kutsu lukijasi tukevan juhlapöydän ääreen 

Kuvittele nelijalkainen tukeva pöytä, jonka ääreen kutsut kohderyhmäsi nauttimaan houkuttelevaa ateriaa. Tuo ateria olkoon hyöty, jota tekstisi lukijalleen tuottaa. Näetkö jo säkenöinnin hänen silmissään?  Vinkki! Kuvittele pöydän ääreen joku oikea ihminen, jonka tiedät edustavan kohderyhmää. Näin et viesti hakuammuntana laajalle kasvottomalle massalle – vaikkapa koko Suomen bisnespäättäjille.  Koska lukijasi on sinulle tärkeä kunniavieras, älä istuta häntä minkä tahansa huteran parvekepöydän ääreen. Haluat varmistaa, että pöydälläsi on neljä vakaata tukijalkaa.    Tukijalka 1. Selkeä sisältö  Jotta pystyt rakentamaan ensimmäisen tukijalan, vastaa kolmeen kysymykseen: 
  • Kenelle?  Kuka on lukijani? Mitä hän tietää aiheesta? Mikä on uutta tietoa? Mistä hänelle on hyötyä? 
  • Miksi? Mitä haluan saada tällä tekstillä aikaan? Mitä toivon lukijani tekevän? 
  • Mitä? Mikä on tässä tekstissä tärkein asia? Mitä ainakin pitää jäädä mieleen? Mitä voin jättää pois? 
Tekstisi ei voi olla selkeää, jos sen sisältö itsessään on liian vaikeaa. Tiedosta, että kun tiedät itse asiasta paljon, olet jo tiedon kiroama. Se tarkoittaa sitä, että sinun on enää mahdotonta arvioida, miten toinen ihminen – vähemmän asiaa tunteva – ymmärtää sinulle tutun asian.    Tukijalka 2. Selkeä rakenne  Ensimmäinen jalka pystyssä, mainiota! Seuraavaksi haluamme varmistaa, että esitämme asiat lukijalle loogisessa järjestyksessä.  Tämän tukijalan rakentamisessa meitä auttaa se, että teimme huolellista pohjatyötä edellisen jalan kanssa. Nyt kun tiedämme lukijamme ja tavoitteemme, meidän on helpompi suunnitella, millainen rakenne tilannetta helpottaa.  Vinkki! Kun olet kirjoittanut tekstin kerran, tarkista, missä kohdassa tulee tekstisi pihvi – eli lukijan kannalta kiinnostavin asia. Saattaa olla, että olet lähtenyt lämmitellen liikkeelle ja päässyt pihviin vasta puolivälissä. Tämä on täysin OK kirjoittamistekniikkana, mutta editoi pihvi esiin. Lukija on erityisesti verkossa kärsimätön ja karkaa helposti, jos ei heti löydä pihviä.   Tukijalka 3. Selkeä ulkoasu Tässä tulee tukijalkojemme matalalla roikkuva hedelmä! Huolehdithan siitä, että tekstisi näyttää lukijalle silmäiltävältä ja kevyeltä? Jos tekstisi on loputonta pitkää puuroa – uuuh. Silloin ei auta sekään, että sanoma on fiksusti mietitty ja etenee loogisessa järjestyksessä.  Ota kaikki visuaalisen selkeyttämisen peruskeinot käyttöön: kevyet kappaleet, väliotsikot, nostot ja ranskalaisten viivojen listaukset.  Vinkki! Onko todennäköistä, että lukija silmäilee tekstiäsi mobiililaitteelta? Kokeile, miltä tekstisi näyttää, jos muutat vaikkapa Wordissa sivun leveydeksi 6,5 senttiä.   Tukijalka 4. Selkeä kieli  Nyt pääsemme kieleen kiinni! Tätä tukijalkaa voisimme hioa ja kiillotella loputtomiin, mutta ole itsellesi armollinen. Viestisi ei kaadu siihen, jos ihan jokainen välimerkki ei ole täydellisesti paikallaan. Hyvässä lykyssä organisaatiosi taitava viestintäosasto viilaa viimeiset kuprut.  Treenaa selkeän kielen periaatteet. Netti on pullollaan hyviä neuvoja, mutta tässä alkuun muutama perusvinkki:  
  • Pitkät virkkeet kannattaa pilkkoa pienempiin osiin. 
  • Poista valjut verbit ja sekavat substantiivi-ilmaukset: mieluummin kehittää kuin mahdollistaa kehittyminen. 
  • Kerro kuka tekee ja mitä. Vältä liiallista passiivia: mieluummin johtoryhmä päättää kuin päätös tehdään johtoryhmän toimesta. 
  • Kirjoita lauseenvastikkeet auki sivulauseiksi: mieluummin kun alkaa sataa kuin sateen alkaessa. 
  • Siivoa pois kapulakieliset ilmaisut: toimesta, tiimoilta, taholta, suhteen, puitteissa, osalta, johtuen. 
  • Käytä lukijalle tuttua, yleiskielistä sanastoa. 
  Jos kirjoittaminen tuntuu vaikealta, mieti ensin, miten kertoisit asian vieressä istuvalle kaverille. Todennäköisesti et sanoisi hänelle sateen alkaessa sateensuojan aukaiseminen mahdollistaa kastumisen välttämisen.  Vinkki! Tutki omaa tekstiäsi ja pohdi, missä selkeyteen liittyvissä asioissa sinulla on eniten voitettavaa. Valitse joka kuukausi yksi asia, johon erityisesti keskityt. Marraskuussa treenaat lauserakenteita, pikkujoulufiiliksissä poistelet passiivia. Ja niin edelleen.    Miten kävi: saitko pöytäsi pysymään pystyssä? Nauttiko lukijasi aterian hyvällä ruokahalulla loppuun saakka? Kertoiko kenties, että tähän pöytään hän palaa mielellään uudestaankin? 
 
Kirjoittamisen ja onnistumisen iloa!    
  Salla Syrman Kirjoittaja on Kaiku Helsingin osakas sekä intohimoinen viestinnän valmentaja ja kehittäjä. Sallaa inspiroi valmennuksissa ajatus palautteesta edisteenä: Kuinka innostaa valmennettavat – lähtötasosta riippumatta – kokeilemaan uusia viestinnän tapoja sen sijaan, että huomio keskittyy vain omiin virheisiin? Blogi on alunperin julkaistu Kaiku Helsingin sivuilla.  

Kiinnostavuus kohtaa vaikuttamisen, valmennus muutosviestinnän

Suomalainen viestintätoimistokenttä saa uuden haastajan, kun Kaiku Helsinki ja Cocomms yhdistävät voimansa. Yhdistymisestä syntyy ketterä, täysin kotimainen viestintätoimisto, jolla on poikkeuksellisen laaja palveluvalikoima. Uusi toimisto työllistää noin 50 viestinnän ammattilaista, ja sen liikevaihdon odotetaan nousevan vuonna 2021 reilusti yli viiden miljoonan euron. Punainen tunnus kuvastaa yhteistä matkaamme kohti uutta brändiä. Kaiku Helsingin ydinosaamista ovat kiinnostava viestintä, palvelumuotoilu ja valmennukset. Syksyllä 2020 Kaiku sai vahvistusta tutkimuspalveluihin rinnalle perustetusta sisaryrityksestä, strategisesta tutkimustoimisto Vastakaiusta. Cocomms puolestaan tunnetaan yritysviestinnästä, muutos- ja kriisiviestinnästä, vastuullisuusviestinnästä, vaikuttajaviestinnästä, luovasta ja digitaalisesta viestinnästä sekä vahvasta kansainvälisestä liiketoiminnasta. Lue lisätietoa tästä uutisjutusta, tai katso toimitusjohtajien Peten ja Kaijan keskustelu aiheesta täältä.

Vastuullisuudessa siirrytään sanoista tekoihin ja tuottoihin

Vastuullisuudessa siirrytään sanoista tekoihin ja tuottoihin
"Ilmastokompensoimme toimitustemme aiheuttamat päästöt.” ”Toimimme vastuullisesti ja kestävästi.” Tuttuja iskulauseita, mutta harva yritys pystyy vakuuttamaan pelkillä vastuullisuuspuheilla. Koronapandemia ja ilmastonmuutos vauhdittavat siirtymistä sanoista tekoihin. Konsulttiyhtiö FTI:n tuore barometri https://ftiresiliencebarometer.com/ kertoo, että vastuullisuuden ohella digitalisaatio ja tietoturva ovat alueita, joissa yrityksillä on eniten parannettavaa koronan jälkeen. Barometria varten on haastateltu 430 yrityspäättäjää Saksassa, Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa. Vastuullisuuteen liittyvät käytännön teot korostuvat myös ranskalaispankki PNB Paribasin yli 350 sijoittajalle ja varainhoitajalle maailmanlaajuisesti teettämässä kyselyssä (https://news.cision.com/bnp-paribas-nordic-region/r/bnp-paribas-survey-shows-esg-integration-is-maturing--with-investors-in-the-nordic-region-being-its-,c3418560). Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen sekä hyvään hallintotapaan liittyvät ESG-kriteerit saavat ilmastonmuutoksen seurauksena yhä enemmän painoa sijoitustoiminnassa. Markkinoilla ratkotaan ongelmia, joihin poliitikot etsivät vielä vastauksia.   Maine on jopa tuottoa tärkeämpi syy sijoittaa Sijoittajien mielestä vastuullisuuteen liittyy isoja riskejä, koska viherpesu on yleistä ja vaarantaa usein yritysten maineen. Pohjoismaisista sijoittajista peräti 68 prosenttia pitää maineriskiä tärkeimpänä syynä välttää sijoittamista johonkin yhtiöön. Joka neljäs PNB Paribasin haastattelema sijoittaja ja varainhoitaja kertoo seuraavansa tarkasti yritysten hiilineutraalisuuden kehittymistä ja perustavansa sijoituspäätökset julistusten sijasta tekoihin. Pohjoismaissa reilusti yli puolet sijoittajista uskoo, että ESG-kriteerejä noudattavista yhtiöstä saa pitkällä aikavälillä muita yhtiöitä parempaa tuottoa, mutta mainetta pidetään jopa tuottoa tärkeämpänä syynä ESG-sijoittamiseen. FTI:n barometrin mukaan enemmän kuin joka kolmas yritys kokee kovia paineita parantaa ESG-toimintaansa ja joka neljäs myöntää jääneensä tavoitteistaan. Matkaa sanoista tekoihin on paljon jäljellä, etenkin kun maineen kannalta tärkeimpinä sidosryhminä mainitaan asiakkaat, osakkeenomistajat ja sijoittajat.   Yritysten tietoturvassa on parantamisen varaa Hyvään hallintotapaan liittyvä tietoturva on liiketoimintakriittinen ja yhä heikosti ymmärretty asia. FTI:n barometrin perusteella 79 prosenttia yrityksistä kertoo liiketoimintansa häiriintyneen kyberiskujen seurauksena, ja samaan aikaan 64 prosenttia yrityspäättäjistä myöntää, ettei täysin ymmärrä kaikkia tietoturvariskejä. Asiakkaat, osakkeenomistajat, sijoittajat ja muut sidosryhmät katsovat yrityksiä yhä tarkemman luupin läpi, eikä vastuullisuusviestinnässä ole varaa horjahteluun. Siitä voi joutua maksamaan kalliisti niin maineessa kuin rahassa.  
  Jouko Marttila Kirjoittaja on Kaiku Helsingin hallituksen puheenjohtaja sekä kokenut talousviestijä ja luotettu johdon sparraaja. Blogi on alunperin julkaistu Kaiku Helsingin sivuilla.  

Kiinnostavuus kohtaa vaikuttamisen, valmennus muutosviestinnän

Suomalainen viestintätoimistokenttä saa uuden haastajan, kun Kaiku Helsinki ja Cocomms yhdistävät voimansa. Yhdistymisestä syntyy ketterä, täysin kotimainen viestintätoimisto, jolla on poikkeuksellisen laaja palveluvalikoima. Uusi toimisto työllistää noin 50 viestinnän ammattilaista, ja sen liikevaihdon odotetaan nousevan vuonna 2021 reilusti yli viiden miljoonan euron. Punainen tunnus kuvastaa yhteistä matkaamme kohti uutta brändiä. Kaiku Helsingin ydinosaamista ovat kiinnostava viestintä, palvelumuotoilu ja valmennukset. Syksyllä 2020 Kaiku sai vahvistusta tutkimuspalveluihin rinnalle perustetusta sisaryrityksestä, strategisesta tutkimustoimisto Vastakaiusta. Cocomms puolestaan tunnetaan yritysviestinnästä, muutos- ja kriisiviestinnästä, vastuullisuusviestinnästä, vaikuttajaviestinnästä, luovasta ja digitaalisesta viestinnästä sekä vahvasta kansainvälisestä liiketoiminnasta. Lue lisätietoa tästä uutisjutusta, tai katso toimitusjohtajien Peten ja Kaijan keskustelu aiheesta täältä.