All
Blogi
Brändiviestintä
Erikoisartikkeli
Me
Muutoksen johtaminen
Podcast
Uncategorized @fi
Uutiskirje
Vastuullisuus
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Yritysviestintä

Lässytä niin, että tuntuu!

Lässytä niin, että tuntuu!
Aito tunnereaktio on kampanjan kulmakivi. Olen dinosaurus, joka haluaa vielä katsoa lineaarista televisiota ja lukea sanomalehteä. Olen osumaetäisyydellä kaikkiin kuolinkorinoitaan veteleviin tv- ja printtimainontakampanjoihin, jotka nykyisessä viimeisen päälle kohdennetussa digitaalisessa ympäristössä on jo aikaa sitten leimattu saattohoidon kroonikkopotilaiksi. Pari viimeaikaista kyseisissä kanavissa vastaan tullutta kampanjaa nousee kuitenkin ylitse muiden vaikuttavuudessaan ja mieleenpainuvuudessaan, kumpikin omasta syystään.
Pari viimeaikaista kyseisissä kanavissa vastaan tullutta kampanjaa nousee kuitenkin ylitse muiden vaikuttavuudessaan ja mieleenpainuvuudessaan, kumpikin omasta syystään.
Elisan ”Kun elämä kutsuu, työ vastaa” -työnantajamielikuvakampanja on erinomainen. Hesarin etusivun mainoksessa kerrotaan, miten työpaikka joustaa eri elämäntilanteissa. Katseenvangitsijana toimii lutuinen koiranpentu, mutta tekstisisältö kertoo, että Elisassa hyväksytään ihmisten oma arkielämä ja ymmärretään sen tuomat ajankäytön haasteet. Puunjalostusteollisuudessa henkilöstöpuolella toimiva ystäväni on useamman kerran huokaissut, miten hieno ja nykyajan työntekijöiden toiveisiin vastaava kyseinen mainos on ja kuinka se toivottavasti puhuttelee kaikkien yritysten johtoa. Kampanja toimii, koska olen samaa huokailua kuullut muiltakin ruuhkavuosien kanssa matsia ottavilta ihmisiltä. S-ryhmän ”Mieliruokaa kaikille mahoille” -kampanja vie ärsytyskynnyksen yli naiiviuudellaan ja huuhteluainemainoksesta lainatuilla hahmoillaan. Kampanja ilmeisesti on suunnattu Prisma-perheille, joiden kakarat saavat kirkumiskohtauksia karkkihyllyn luona. Mielistelevä ote yrittää kai tarjota raivoavalle uhmaikäiselle tai hänen vanhemmalleen mielikuvaa siitä, että porkkana on sittenkin parempi vaihtoehto kuin Fanipala-pussi. En kuulu selkeästikään kohderyhmään, koska mainoksen lässytys aiheuttaa ikävän halun heittää telkkaria kaukosäätimellä. Kampanja toimii kuitenkin varmasti pikkulapsiperheissä. Vaikka toinen kampanjoista herättää ihastunutta huokailua ja toinen ärsyttää, saavat molemmat aikaan sen tärkeimmän – tunteen. Tarkkaan kohdennetuissakin kampanjoissa idean, tarinan sekä kohderyhmien valinnan tulee olla pilkuntarkkaa käsityötä, jotta kampanjalla päästään käsiksi aitoihin tunnereaktioihin ja mitattuihin tuloksiin. Lisäksi tuotannon pitää vastata idean tasoa, ettei hyvä idea katoa huitaisten tehtyyn toteutukseen.
Tarkkaan kohdennetuissakin kampanjoissa idean, tarinan sekä kohderyhmien valinnan tulee olla pilkuntarkkaa käsityötä, jotta kampanjalla päästään käsiksi aitoihin tunnereaktioihin ja mitattuihin tuloksiin.
Alla vielä pieni muistilista kampanjan luomiseen. Kannattaa aina kysyä nämä asiat: Kohderyhmän valinta – missä he ovat tai mistä heidät tavoittaa? Mitä he seuraavat ja ketä he kuuntelevat? Idea – mikä kohderyhmää kiinnostaa? Mikä tekee tästä ideasta uuden ja autenttisen? Onko tarina mukaansatempaava? Suunnittelu – toimiiko idea käytännössä? Jos ei toimi, saadaanko se toimimaan pienillä muutoksilla? Kenet saadaan mukaan kampanjaan vahvistamaan viestiä? Mikä on paras ajankohta ja kesto? Mittarit – milloin kampanja on onnistunut ja miltä onnistuminen näyttää? Miten mittarit muutetaan numeerisiksi ja laadullista onnistumista mittaaviksi? Voidaanko kurssia korjata jo kampanjan aikana ja ottaa oppia, jos mittarit eivät kerro onnistumisesta? Toteutus – miltä kampanja näyttää ja missä se näkyy? Muistuttaako kampanja alkuperäistä ideaansa? Tukevatko kaikki elementit toisiaan ilman turhia rönsyjä? Onko kokonaisuus yhtenäinen ja näkyvä?   Heli Koenkytö Director, Campaigns & Technology

Dronen lennättämisestä maidolla skoolaamiseen – 15-vuotias Kalle tutustui viestintätoimiston arkeen

Dronen lennättämisestä maidolla skoolaamiseen – 15-vuotias Kalle tutustui viestintätoimiston arkeen
Olin TET-harjoittelussa Cocommsilla tutustumassa työelämään ja viestintäalaan. Kuvasin videota, olin mukana somepäivityksissä ja suunnittelin mielenkiintoista sisältöä asiakasyrityksen someihin. Tulin TETiin Cocommsille, koska viestintätoimisto kuulosti mielenkiintoiselta työpaikalta. Sain tehdä mielenkiintoisia tehtäviä toimistoavustamisesta videokuvaamiseen. Lähes kaikki asiat olivat uusia, ja opin paljon. Kokeilin myös dronella lentämistä, mikä oli todella hauskaa. Sain hyvän ja selvän perehdytyksen Cocommsin toimintaan heti TETin alkuun. Kuulin, minkälaisia asioita viestintätoimisto tekee ja kenelle. Cocomms hoitaa muun muassa asiakasyritystensä somesuunnittelua, markkinointiviestintää ja muutosviestintää.
Sain tehdä mielenkiintoisia tehtäviä toimistoavustamisesta videokuvaamiseen.
Somesäikkyjä ja kansainvälisiä puhujia Ensimmäiseksi olin mukana seuraamassa Cocommsin somekoulutusta asiakasyrityksessä. Koulutusta oli ihan mukava seurata, mutta loppuun päin se rupesi kuulostamaan tylsältä, sillä koulutus ei ollut tarkoitettu yläasteikäisille. Oli outoa kuulla, miten joku ihminen voi pelätä Twitterin käyttöä. Ensimmäisen viikon lopulla vastasin toimistolla Nordic Business Forumin toisen päivän striimistä. Messukeskuksesta striimatusta tapahtumassa oli puhumassa liike-elämän valmentajia ympäri maailmaa. Forumilla oli ihan mielenkiintoisia aiheita, puhujana muun muassa Barack Obama. Lisäksi etsin materiaalia VAV Asunnot Oy:n Vavila-asiakaslehteä varten. Selvitin Vantaalla järjestettävien mielenkiintoisten ja ajankohtaisten tapahtumien ajankohtia ja paikkoja. Tapahtumat tulevat lehden palstalle, jossa on lukijoille menovinkkejä. Vavila-lehdelle tein yhdessä viestinnän harjoittelijan Inkan kanssa myös somekanavien sisällön suunnittelua. Facebookin ja Instagramin päivitykset liittyvät lehden tuoreen numeron julkaisuun. Valmiiksi annettuihin kuviin piti keksiä mielenkiintoa herättäviä tekstejä, jotka saisivat ihmiset kiinnostumaan ja lukemaan lehteä. Kouluruokailua someen Olin myös mukana tekemässä Ruokatutkan Instagram-päivitystä. Kyseessä on hanke, jonka tavoitteena on saada lapset ja nuoret syömään terveellisesti. Kuvasimme koululaisten maidon juomiseen liittyvän postauksen. Kuvassa oli kaksi skoolaavaa maitolasia, joilla haluttiin viestittää koululaisille maidon juonnista. Myöhemmin minua haastateltiin Ruokatutkan Instagram-tilille. Minulta kysyttiin kouluruokaan ja syömiseeni liittyviä kysymyksiä. Aluksi oli vähän epämukavaa olla kuvattavana, mutta loppujen lopuksi se oli oikeastaan ihan kivaakin. Kaksi viikkoa Cocommsilla olivat mukavia. Pääsin tutustumaan työelämään mahtavien ihmisten avustuksella. Kalle Nousiainen (15) peruskoululainen Pohjois-Tapiolan koulusta, Espoosta. Hän oli Cocommsilla TET- eli työelämään tutustumisharjoittelussa lokakuussa. Kalle pelaa jalkapalloa FC Hongan riveissä ja on kiinnostunut toimittajan ammatista.

Saatko kumppaniltasi kaiken tarvitsemasi?

Saatko kumppaniltasi kaiken tarvitsemasi?
Toimistoista jokainen haluaa olla asiakkaalleen mahdollisimman hyvä kumppani. Mutta millaista kumppania asiakas todellisuudessa kaipaa? Viestintätoimiston ja asiakkaan välinen suhde on monessa suhteessa kuin mikä tahansa muu ihmissuhde. Asiakas etsii ensisijaisesti kumppania, jonka kanssa henkilökemiat klikkaavat. Kukaan ei halua tehdä yhteistyötä tyyppien kanssa, joiden seurassa ei viihdy tai joiden kanssa näkemykset eivät kohtaa edes vahingossa. Henkilökemioita ei pidä unohtaa oman toimiston sisälläkään – asiakas kyllä aistii, mikäli toimistolla kipinöivät ristiriidat ja arvostuksen puute. Hyvät tyypit saavat aikaan hyviä asioita!
Asiakas etsii ensisijaisesti kumppania, jonka kanssa henkilökemiat klikkaavat.
Koska asiakas ei välttämättä itse ole luova, kumppanilta tätä ominaisuutta odotetaan. Toimiston luovuustaso onkin yksi tärkeimmistä tekijöistä asiakkaan tehdessä valintaa toimistojen kesken, strategiaa unohtamatta. Haluttu kumppani osaa ennakoida, on utelias ja aina askeleen muita edellä. Kaikki haluavat tuntea olevansa tärkeitä. Myös asiakas toivoo, että hänestä välitetään. Asiakas toivoo aitoa sitoutumista ja läheistä yhteistyötä. Keskimääräinen asiakas–toimistosuhde kestää Suomessa neljä vuotta. Mitä pidempi suhde, sitä helpompi molempien on yleensä saada äänensä kuuluviin aidosti ja matalalla kynnyksellä. Yhteyshenkilön vaihtuminen onkin aina riski, sillä se saattaa horjuttaa suhdetta. Tämä voidaan onneksi taklata sillä, että asiakkuustiimissä on useampi henkilö, joka on asiakkuudesta aidosti perillä ja tuntee yhteyshenkilön yhtä lailla. Tällöin vaihto sujuu jouhevasti.
Haluttu kumppani osaa ennakoida, on utelias ja aina askeleen muita edellä.
Tee selväksi työsi arvo Miten estää asiakkaan ja toimiston teiden erkaantuminen? Huomioi ainakin seuraavat asiat. Kumppani osaa... – viestiä hankalissakin tilanteissa ja hänen kanssaan voi käydä välitöntä vuoropuhelua. – sopia yhteiset mittarit ja seurata tuloksia. – todentaa työnsä ja asiakkaan käyttämän rahan arvon. Kun rahasta uskaltaa puhua selkeästi alusta lähtien, ei se nouse yleensä jatkossakaan ongelmaksi. Tärkeintä on, että molemmilla osapuolilla on sama kuva siitä, mitä rahalla saa. – tarjota uusia palveluita proaktiivisesti ja olla kyvykäs muutokseen. Hyvä ja kestävä kumppanuus on vuorovaikutusta, jossa antaminen ja saaminen ovat tasapainossa – niin parisuhteessa, ystävyyssuhteessa kuin asiakas–toimistosuhteessa. Tuulia Tikkamäki Junior Creative Teksti pohjautuu Markkinoinnin Viikon 2018 esitykseen ”Asiakas vaihtaa toimistoa – mutta miksi?” (Pia Grahn, Regi Research & Strategi), jossa käytiin läpi Vuoden Toimisto 2017 -tutkimustuloksia.