Kääntäjä – kaikkien alojen erikoisasiantuntija?

https://cocomms.com/2021/08/04/kaantaja-kaikkien-alojen-erikoisasiantuntija/

“Veljenpoika sai ällän englannista, se voi kyllä kääntää sen esitteen.” Joo ei voi, jos esitteellä halutaan oikeasti myydä jotain.

Kääntäjällä pitää tietenkin olla todella hyvä kielitaito – sekä lähtö- että kohdekielen. Kielitaito ei kuitenkaan riitä. Pitää tuntea kulttuuria ja ymmärtää asiayhteys. Ilman näitä kääntäjä ei pysty ymmärtämään lähtötekstiä ja ilmaisemaan sen ajatuksen kohdekielellä niin, että haluttu kohderyhmä ymmärtää sen samalla tavalla. Sitä kääntäminen oikeasti ja parhaimmillaan on.

Kääntäjän pitäisi siis olla kaikkien alojen erikoisasiantuntija vähintään kahdella kielellä ja kulttuurilla.

Muutaman vuosikymmenen kääntämistä harjoittaneena voin sanoa, että näin ei ihan ole. Vaikka minulla on mielestäni aika laaja yleissivistys ja joiltain aloilta vähän enemmänkin tietoja, joka ikinen työpäivä joudun ihmettelemään uppo-outoja ilmaisuja ja termejä tai vähintäänkin tarkistamaan, onko asia varmasti niin kuin muistelen. Välillä tuntuu, että minun pitäisi olla lääkäri-tilastotieteilijä-järjestelmäarkkitehti-salkunhoitaja-automekaanikko-juristi ja kääntäjä.

 

Välillä tuntuu, että minun pitäisi olla lääkäri-tilastotieteilijä-järjestelmäarkkitehti-salkunhoitaja-automekaanikko-juristi ja kääntäjä.

 

Tilannetta eivät helpota asiakkaamme. Ne tuppaavat toimimaan aloilla, jotka ovat vaikeasti ymmärrettäviä ei-asiantuntijoille millä kielellä tahansa. Ne ovat myös usein alansa edelläkävijöitä ja kehittävät kaikenlaista uutta, joille ei löydy vastinetta nykysanastosta.

Kääntäjän on siksi aina elettävä tietoisena omasta rajallisuudestaan ja kestettävä sitä, että kaikkea ei voi tietää ja käännöksen oikeellisuudesta ei voi aina olla varma. Tämän toivoisin myös käännöksien teettäjien ymmärtävän.

Ehdottomasti paras tulos saataisiin, jos kääntäjä pääsisi tekemään yhteistyötä alan asiantuntijan kanssa. Silloin kielen, kulttuurin ja kääntämisen tuntemus yhdistyisi tiukimpaan asiaosaamiseen ja nyanssit saataisiin kohdalleen. Tämä harvoin onnistuu. Toiseksi paras tulos saadaan, jos kääntäjä saa palautetta työstään asiantuntijoilta ja voi oppia siitä.

Vaikka konekääntäminen paranee koko ajan, siitä ei ole ainakaan vielä kääntäjän korvaajaksi. Kone ei oikein ymmärrä sanontoja, kulttuurisidonnaisuuksia tai monimielisiä ilmauksia, ja monet erikoisalat ovat sille vielä hepreaa.

 

Vaikka konekääntäminen paranee koko ajan, siitä ei ole ainakaan vielä kääntäjän korvaajaksi.

 

Kun näet seuraavan kerran huonon käännöksen, mieti hetki, mistä se on peräisin ja olisiko sen huonoudelle joku hyvä syy. Onko erikoisalan teksti käännätetty alaa tuntemattomalla kääntäjällä tai konekäännös otettu käyttöön sellaisenaan? Vai onko kääntäjäksi otettu se englantia osaava veljenpoika?

Loppukevennykseksi ja kääntämisen vaikeuden korostamiseksi tässä vanha käännöskukkanen Kolmas kivi auringosta -sarjasta:

 

“That’s the beauty about a bird like a parrot – it can tell you how it feels to your face.”

“Papukaijassa on se hyvä puoli, että sen voi tuntea vasten naamaansa.”

 


 

Anne Hänninen

Kirjoittaja on Cocommsin vanhin viestintäkonsultti, joka kirjoittaa ja kääntää työkseen. Hän päätyi aikoinaan laiskana ihmisenä opiskelemaan kääntämistä, koska kääntäjänkoulutuslaitoksen pääsykokeisiin ei tarvinnut lukea mitään.

Posted By

Laura Takki