Rehellisyys maan perii – vilpittömyys ja empatia avaimina parempaan palautteenantoon

https://cocomms.com/2021/06/16/rehellisyys-maan-perii-vilpittomyys-ja-empatia-avaimina-parempaan-palautteenantoon/

Kaikki meistä haluavat palautetta – etenkin positiivista sellaista. Palautetta, joka lämmittää mieltä työpäivän, viikkojen tai jopa vuosienkin jälkeen. Kauniiden ja arvostavien sanojen merkitys voi olla vastaanottajalle suurempi kuin palautteenantaja osaa ajatellakaan.  

Myönteinen palaute onkin parhaimpia lahjoja, joita voimme saada tekemisistämme ja olemisestamme. Tunnustuksen ja rohkaisun sanat tekevät meidät ja työmme näkyväksi. Myönteisen palautteen avulla saamme selville muiden ajatuksia, tunteita ja suhtautumistapoja, ja voimme jatkaa taas luottavaisin mielin samaa rataa eteenpäin. 

Avoin palautteenantokulttuuri on yksi organisaation menestystekijöistä 

2000-luku on ollut myönteisen ja kannustavan organisaatiokulttuurin rakentamisen kulta-aikaa. Hyvä niin, sillä positiivisen palautteen kautta syntyvä ilmapiiri on yksi työelämän suurimmista voimavaroista. Yritysten johdon ja viestijöiden päätehtäväksi onkin muodostunut sellaisen vuorovaikutusympäristön rakentaminen, jossa rohkaisevaa palautetta osataan sekä uskalletaan antaa. Positiivisessa ympäristössä työntekijät voivat motivoitua, sitoutua ja kehittää osaamistaan – siis kokea esimerkiksi merkityksellisyyden, oivaltamisen ja luottamuksen tunteita. Jos työntekijä on sitoutunut ja kokee voivansa hyvin, voi hän olla myös aidosti läsnä ja tarjota organisaatiolle parasta osaamistaan. Hyvinvoiva henkilöstö onkin yksi aikakautemme tärkeimmistä, ellei tärkein strateginen kilpailutekijä. 

 

Hyvinvoiva henkilöstö onkin yksi aikakautemme tärkeimmistä, ellei tärkein strateginen kilpailutekijä. 

 

Palautteenannon toinen puoli, korjaaminen, on kannustamisen ohella menestystä havittelevan organisaation elinehto. Osaamisen kehittäminen ei ole mahdollista ilman aiemmin opitun korjaamista eli tietojen ja taitojen täydentämistä tai päivittämistä. Ilman korjaavaa palautetta yksilöt eivätkä organisaatiot voi yksinkertaisesti kehittyä, eikä keskinäistä vahvaa luottamusta voi syntyä. Ihmisten keskinäinen luottamus pohjaa aina avoimuuteen eli siihen, että asioista uskalletaan puhua nimillä – ei pelkästään positiivisuuden verhoon kiedottuina lauseenparsina. 

Tunnistan olevani empaatikko, niin työelämässä kuin sen ulkopuolellakin. Muiden ja omien tunteiden sekä taustalla vaikuttavien tekijöiden pohdiskelu on kiinnostavaa, mutta myös aika-ajoin kuormittavaa. Tiedän työelämän olevan pullollaan kaltaisiani, ymmärtäväisyyteen ja lempeyteen taipuvaisia ihmisiä, jotka valitsevat herkemmin toisten ymmärtämisen kuin suoran korjaamisen. Tämä kävi ilmi myös Cocommsin omassa palautteenantoa käsittelevässä vuorovaikutuskoulutuksessa – muiden tunteista välitetään niin paljon, että korjaamiseen keskittyvät palautetilanteet jännittävät lähes poikkeuksetta. 

Korjaavan palautteen antaminen on kuin onkin haastavimpia vuorovaikutustilanteita, joita on olemassa. Empaattinen ihminen voi ajatella, että jos korjaan toista, rikon jotain, mitä en voi palauttaa enää takaisin. Pelko siitä, että vuorovaikutussuhde muuttuu pysyvästi tai että sanat satuttavat toista, voivat toimia keskustelun avaamisen esteenä. Joudummehan silloin esittämään toiveita tai vaatimuksia, jotka eivät välttämättä miellytä toista.  

Liika empatia on tuhoavaa – siirry radikaaliin vilpittömyyteen 

Vaikka korjaavan palautteen antaminen on saanut leiman jännittävänä ja pelottavanakin vuorovaikutustilanteena, on sillä usein myönteinen tarkoitusperä. Korjaavassa palautteessa haluamme hyvää paitsi palautteen vastaanottajalle, myös koko organisaatiolle. Se on perimmiltään nimenomaan toisesta välittämistä, sillä vain siten toinen voi kuulla miten voisi kehittyä kohti parempaa. Antamalla korjaavaa palautetta näytämme, että huomaamme toisen, ja näemme vaivaa hänen eteenpäin viemiseen. Se jos jokin on meidän empaatikkojen ymmärrettävä.

 

Antamalla korjaavaa palautetta näytämme, että huomaamme toisen, ja näemme vaivaa hänen eteenpäin viemiseen.

 

Liialla empatialla on nimittäin tuhoavia seurauksia. Luit oikein. Johdon konsultti Kim Scott on erotellut neljä palautteen antamisen tapaa – kolme heikkoa ja yhden hyvän. Heikkoon palautteenantamisen kategoriaan menee liiallinen eli tuhoava empatia, jota kuvaa pelko toisen mielen pahoittamisesta. Tämänkaltaisen välittämisen ääripäässä yksilöt ja tiimit eivät voi kehittyä, sillä kaikki annettu palaute keskittyy vain hyväksymiseen tai latteaan kehumiseen. Tällöin virheet toistuvat ja epävarmuuden tunteet lisääntyvät, koska työntekijät eivät tiedä, miten ovat tosiasiassa suoriutuneet. Tuhoavan empatian vaikutuspiirissä yksilöt tai organisaatiot eivät pääse kasvamaan. 

Scottin mukaan meidän tulisi pyrkiä tuhoavan empatian sijaan radikaaliin vilpittömyyteen. Radikaali vilpittömyys on tapa antaa palautetta selkeästi ja tulevaisuusorientoituneesti: mihin asiaan olisi hyvä kiinnittää enemmän huomiota jatkossa ja miksi. Siinä palautteen antaja ja vastaanottaja pohtivat yhdessä, miten asiat sujuisivat jatkossa paremmin ja miten sujuvoittaminen mahdollistetaan yhdessä. Radikaali vilpittömyys on empaattista jämäkkyyttä, joka mahdollistaa myönteisen muutoksen ja kasvun. Se on välittämistä, toisen kehityskohteiden huomaamista ja avoimen vuorovaikutusilmapiirin rakentamista.  

Aloita tästä 

Vaikka palautteen antaminen voi jännittää, on sen suora, selkeä ja ratkaisukeskeinen harjoittaminen työelämässä välttämätöntä. Meistä jokainen voi kehittää omia taitojaan palautteenantajana suuntaamalla katseensa ensiksi omaan tapaansa nostaa tai olla nostamatta asioita esiin. 

 Aloita radikaalin vilpittömyyden harjoittaminen esimerkiksi näillä ohjeilla: 

  1. Jos mietit, pitäisikö asiasta antaa palautetta – anna. Mitä nopeammin palautetta annetaan, sen parempi. 
  2. Kohtaa palautekeskustelun toinen osapuoli yksityisesti, mieluiten kasvokkain tai videoyhteydellä. 
  3. Anna palaute selkeästi: kerro suoraan ja selkeästi, mihin olet kiinnittänyt huomiota ja mihin se vaikuttaa. Kerro myös, mitä toivot jatkolta.  
  4. Kuuntele aktiivisesti palautekeskustelun toista osapuolta. Pohtikaa ratkaisuvaihtoehtoja ja keinoja yhdessä. Osoita, että olet valmis auttamaan ja tukemaan muutoksessa. 
  5. Seuraa kehitystä ja palaa tarvittaessa asiaan.  

Lopuksi 

Hyväntahtoisen suoruuden avulla voi nähdä myönteisen muutoksen. Kun oma sisäinen empaatikkoni on uskaltautunut avautumaan palautteen monille puolille, olen huomannut luottamuksen lisääntyneen, itsevarmuuden kasvaneen ja kollegasuhteiden syventyneen. Radikaalin vilpittömyyden hengessä annettu palaute vahvistaa paitsi yksilön kehitystä, myös palautekeskustelun osapuolien suhdetta. Vain olemalla vilpittömiä voimme todella osoittaa, että välitämme. 

 


Rosanna Lyytinen 

Kirjoittaja on viestintäassistentti, joka uskoo, että vuorovaikutustaitoja voi aina kehittää ja oppia. 

Tämä kirjoitus on osa viisiosaista vuorovaikutusta koskevaa blogisarjaa, jonka osioissa pureudutaan kuhunkin vuorovaikutuskoulutuksen osa-alueeseen syvemmin. Me Cocommsilla järjestämme vuorovaikutuskoulutuksia myös asiakkaillemme. Ole rohkeasti yhteydessä, mikäli etsitte tukea ja työkaluja yhteisönne vuorovaikutustaitojen uudelleenrakentamiseen tai kehittämiseen! 

 

Vuorovaikutuksesta olemme kirjoittaneet myös seuraavaa:

Kunpa kaikki saisivat kokea tämän – kokemuksia vuorovaikutuskoulutuksesta

Kolme tapaa lisätä luottamusta

Jos et tiedä mitä sanoa, kuuntele

Tunteet ovat läsnä, aina ja kaikessa

Posted By

Rosanna Lyytinen