Kun uusi työ alkaa etänä

https://cocomms.com/2021/05/20/kun-uusi-tyo-alkaa-etana/

Olen yksi niistä opiskelijoista, joiden on täytynyt luopua kampuksen vanhoissa luentosaleissa vietetyistä tunneista ja siirtyä tietokoneen ääreen täyspäiväisesti. Yksi niistä, jotka osallistuivat kaikkiin tapahtumiin, mitä kampuksella ja ravintoloissa haalarikansalle järjestettiin. Sosiaalinen ja tiimityöstä aidosti nauttiva oman alani ammattilainen. Olen myös yksi niistä, jotka ovat viettäneet viimeisen vuoden opiskellen yksin kotonaan läpi 12 tunnin mittaisten loputtomilta tuntuvien päivien.

Alun innon laannuttua en enää edes harkitse osallistuvani alussa jännittäviltä tuntuviin opiskelijoiden etätapahtumiin vapaaehtoisesti. Olen yksi niistä tuhansista opiskelijoista, jotka ovat kärsineet etäopiskelun tuottamasta uupumuksesta. Tällä ruusuisella kokemuspohjalla aloitin myös ensimmäisen harjoitteluni Cocommsilla huhtikuun alussa.

Poikkeusolojen päättymistä ei ollut näkyvissä. Etätyö ja sama puurtaminen olivat ainoa vaihtoehto. Niin ainakin luulin.

Tieto siitä, että aloittaisin myös ensimmäisen harjoitteluni etänä, ei suoranaisesti tuntunut hyvältä. Yritin löytää aurinkoista puolta perustelemalla itselleni, että saisinpahan asua samassa asunnossa. Todellisuudessa halusin palavasti toimistolle näkemään viestintätoimiston arjen lähietäisyydeltä ja hengittämään luovan työn ilmapiiriä ympärilläni.

Mutta poikkeusolojen päättymistä ei ollut näkyvissä. Etätyö ja sama puurtaminen olivat ainoa vaihtoehto. Niin ainakin luulin.

Cocomms kuitenkin yllätti minut täysin. Perehdytys alkoi välittömästi ja pääsin kiinni työrutiineihin nopeasti. Kaikki ottivat minut avosylin vastaan. Uudet ihmiset tarjoutuivat ottamaan minut mukaan mitä erilaisimpiin projekteihin ja pääsin alusta lähtien ideoimaan vaikuttavia kampanjoita sekä nauramaan yhdessä toinen toistaan hullummille ideoille.

Kuukauden vierähdettyä tuntui, kuin olisin ollut jo pidempään osa organisaatiota. Silti takaraivossa pyörii edelleen ajatus: en ole tavannut uusia työkavereitani koskaan livenä.

Kuukauden vierähdettyä tuntui, kuin olisin ollut jo pidempään osa organisaatiota. Silti takaraivossa pyörii edelleen ajatus: en ole tavannut uusia työkavereitani koskaan livenä. Tuntuisiko se erilaiselta kohdata samat ihmiset toimistolla tietokoneen ruudun sijaan? Voisiko jo kätellä? Kaikki se tuntuu niin kaukaiselta.

Etätyötä koskevat erilaiset periaatteet ja toimintatavat. Uuden työntekijän perehdyttäminen organisaatiokulttuuriin ja uuteen työtehtävään ei ole itsestäänselvyys edes normaaleissa olosuhteissa. Mitä se sitten vaatii työyhteisöiltä poikkeusoloissa? Mielestäni ytimessä ovat empatia, avoin tiedonjako ja pienimmässäkin ongelmassa auttavan käden tarjoaminen.

Uuden työntekijän perehdyttäminen organisaatiokulttuuriin ja uuteen työtehtävään ei ole itsestäänselvyys edes normaaleissa olosuhteissa.

Normaalit ystävällisyyden teot ja normaalilta tuntuvat arkiset hetket lisäävät todellisuuden tuntua työpaikasta ja sitä kohtaan. Vapaamuotoiset kahvihetket ja vuorovaikutukseen rohkaisevat mahdollisuudet ovat vähässä tällaisina aikoina. Kaikkien etäpalaverien joukossa onkin tärkeää olla asiapitoisuudeltaan eritasoisia tilanteita. Cocomssilla käymme yhteisissä maanantaipalavereissa läpi lukuja ja asiakastöitä, kun taas iltapäiväkaffeilla jaetaan YouTube-videota, meemejä ja pelataan Kahootia mitä oudoimmasta aiheesta. Kaikilla on paikkansa ja tehtävänsä toimivassa etäarjessa.

Avoin vuorovaikutus on tärkeää myös uuden työntekijän rakentaessa identiteettiään organisaation jäsenenä. Pieniltä tuntuvista asioista avautuminen ei välttämättä ylitä ”uutiskynnystä” koko yrityksen palavereissa, mutta pienemmät tiimit ja arkiset hetket mahdollistavat tämän. Ammatti-identiteetin kehittymisen kannalta tämä on elintärkeää.

Tällainen ilmapiiri myös mahdollisuuden palautteen hakemiselle ja antamiselle. Palaute voi olla kuormittavaa yhtä lailla tilanteen kummallekin osapuolelle. Niin antajalle kuin vastaanottajallekin. Palautteen antaja voi kokea pelkoa vastaanottajan tunteiden loukkaamisesta ja ohjattavalle taas koko aihe voi olla hyvin henkilökohtainen ja arka. Jotta uutena työntekijänä pystyisi kehittymään, on tälle luotava tukeva pohja. Palaute on kuitenkin yksi selkein keino tunnistaa omia kehityskohteitaan ja mahdollistaa näin omaehtoinen oppiminen.

Pieneltä tuntuviin työtehtäviin palaaminen voi tuntua mitättömältä asialta esihenkilöstä, mutta aloittavalle työntekijälle siitä on valtava hyöty ja se antaa avaimet itsensä kehittämiselle.

Pieneltä tuntuviin työtehtäviin palaaminen voi tuntua mitättömältä asialta esihenkilöstä, mutta aloittavalle työntekijälle siitä on valtava hyöty ja se antaa avaimet itsensä kehittämiselle. Työssä kehittyminen ja uuteen työpaikkaan sitoutuminen ainoastaan teknologiavälitteisesti on uusien työelämän normien tuoma ilmiö ja yhtäaikaisesti luo sekä mahdollisuuksia että rajoitteita. Esimieheltäkin odotetaan tässä ajassa paljon enemmän. Kun kasvokkaista nopeaa arkista kanssakäymistä toimistolla ei ole, kirjallisen palautteen antamisen tärkeys korostuu entisestään.

Ero uuden työn aloittamisella siihen muutokseen, kun siirryin perinteisestä opiskelijasta etäopiskelijan rooliin, on valtava. Vertasin silloin opiskelua jatkuvasti entiseen normiin. Uudessa työpaikassa vertailukohtaa ei kuitenkaan tarvittu, sillä koin jo alusta asti yhteenkuuluvuutta muihin coconutseihin vakiintuneiden etätyöskentelytapojen, avoimen vuorovaikutuksen ja lämpimän vastaanoton ansioista.


Elias Reinikainen

Kirjoittaja on Cocommsin tuore viestintäassistentti ja viestinnän maisterivaiheen opiskelija Jyväskylästä, joka tarvittaessa nappaa kitaran käteen ja vetää henkilöstölle keikankin etänä.

Posted By

Laura Takki