Oodi ilolle

https://cocomms.com/2021/04/21/oodi-ilolle/

Mikä on päivän lukema, kysyy moni lähipiirissäni edelleen aina kello kahdentoista korvilla. Lukema, joka syksyllä noustessa lähelle neljääkymmentä nosti katseet pelokkaina ruuduilta (huomasitteko?) ja joka tänään parinsadan paikkeilla herättää toiveikasta hyminää (laskusuunnassa jo!).

Vaikka ihmiset ovat kovin eri tilanteissa ja -arvoisia tässä kaikessa, yhteistä on kuitenkin ollut jaettu pelko. Pelko siitä, sairastuuko itse tai läheinen. Pelko, miten kaikki asettuu paikoilleen, kun tämä on joskus ohi? Onko tämä joskus ohi? Mitä jos ei ole? Milloin saan aiemman vapauteni takaisin? Toimeentulon? Huolettomuuden tavata ihmisiä, käydä konsertissa tai jopa matkustaa.

Vaikka ihmiset ovat kovin eri tilanteissa ja -arvoisia tässä kaikessa, yhteistä on kuitenkin ollut jaettu pelko.

Pelko siitä, kannattaako tällaisia edes toivoa, jos matto vedetään taas pian jalkojen alta.

Mutta yhteistä on myös ilo.

Ilo jo siitä, että kesä on tulossa. Se helpottaa yleensä asioiden laitaa jo itsessään. Valon ja lämmön me suomalaiset otamme avosylin vastaan. Emmekä vähiten siksi, että viime kesänä se tarkoitti helpotuksen huokausta.

Ennen kaikkea ilo rokotuksista. Nyt minäkin sain ensimmäisen piikin, iloitaan somessa. Kukapa olisi uskonut, että Facebookin seinillä joskus tällaisiakin hehkutetaan.

Ilo ja pelko myös sekoittuvat: mitä jos rokote ei suojaakaan, tai mitä, jos saan siitä vakavan haittavaikutuksen? Varsinkin paljon uutisia seuraavalla voi olla epävarma olo, mitä nyt kannattaa ajatella. Kuten lääkkeiden kanssa aina, haittavaikutukset ovat mahdollisia, vaikka yleensä niistä ne vakavimmat ovat äärimmäisen harvinaisia, rauhoittelevat asiantuntijat.

Asiantuntijat muistuttavat myös, että on tärkeää kauhistelun sijaan pyrkiä löytämään ja ymmärtämään rokotekriittisyyden syitä. HS:n vieraskynän mukaan rokotekriittisiä yhdistää usein epäluottamus lääketeollisuuteen ja terveysviranomaisiin sekä kokemus siitä, että ei ole tullut kuulluksi ja osallistetuksi.

Viestintääkin on helpompi suunnitella ja kohdentaa, kun ymmärretään, mistä pelko, tarpeet ja näkemykset kumpuavat. Ja käydään siitä avointa keskustelua.

Uskon ja toivon, että suurin osa suomalaisista liittyy siihen joukkoon, joka keskittyy pelon sijasta iloon.

Uskon ja toivon, että suurin osa suomalaisista liittyy siihen joukkoon, joka keskittyy pelon sijasta iloon. Rokotemyönteisyyden sataprosenttinen saavuttaminen voi olla hankalaa, mutta tätäkin kansalaisviestintää on tehtävä pitkäjänteisesti – ja positiivisuutta hakien. Parhaimmillaan se on sitä, kun ihastuttava arkkiatri, siis lääkärikunnan vanhin, Risto Pelkonen kutsuu itseään THL:n videolla ikivanhaksi lääkäriksi ja lausuu:

”Tämä on uskomattoman hieno saavutus. Olen iloinen, että rokote on olemassa ja tietysti toivoisin, että jokainen osallistuu tähän iloon.”


Sini Papula
Kirjoittaja on Cocommsin terveysviestinnän konsultti

Posted By

Sini Papula