CocoForum: Osaamista, ketteryyttä ja pelisilmää – yritysvastuusta pitää kertoa eri kohderyhmille eri tavoin

https://cocomms.com/2020/06/16/cocoforum-osaamista-ketteryytta-ja-pelisilmaa-yritysvastuusta-pitaa-kertoa-eri-kohderyhmille-eri-tavoin/

Taas on tullut se aika vuodesta, kun yritykset hyväksyvät tarjouksia vuosikertomusten ja vastuullisuusraporttien laatimisesta. Haetaan kumppaneita, joiden kanssa syksyllä ryhdytään suunnittelemaan raporttien tarkempaa sisältöä, muotoa ja ulkoasua.

Raportit vaativat yrityksiltä valtavan määrän työtä. Yrityksissä raportteja laativat ihmiset saattavatkin kokea turhautumista siitä, lukeeko suurella vaivalla laadittuja raportteja kukaan. Siksi kannattaa miettiä tarkkaan, kenelle työtä tehdään ja miksi.

Raportit vaativat yrityksiltä valtavan määrän työtä. Yrityksissä raportteja laativat ihmiset saattavatkin kokea turhautumista siitä, lukeeko suurella vaivalla laadittuja raportteja kukaan. Siksi kannattaa miettiä tarkkaan, kenelle työtä tehdään ja miksi.

ESG-raportointi vahvistuu

Varmaa on, että vastuullisuusraportteja lukevat ainakin sijoituskohteita arvioivat ESG-analyytikot. Vastuullinen sijoittaminen kun on tullut jäädäkseen. Meneillään oleva koronakriisikään ei ainakaan vähennä sijoittajien tarvetta löytää kohteita, jotka vastuullisesti toimimalla täyttävät pitkän tähtäimen tuotto-odotukset.

ESG-lyhenne tulee sanoista environment, social ja governance, ja sillä tarkoitetaan ympäristövastuuta, sosiaalista vastuuta ja hyvää hallintotapaa. Näitä kolmea osa-aluetta pidetään vastuullisen sijoittamisen keskeisinä kulmakivinä.

ESG-analyytikoita kiinnostavat ennen kaikkea vastuullisuuden selkeät mittarit, laskentaperiaatteet ja vertailtavuus. Analyytikot arvostavat myös sitä, että vastuullisuusraportti on varmennettu eli kolmas osapuoli on sen tarkistanut. Vapaaehtoinen varmennus onkin suurille yhtiöille normi myös Suomessa.

Raportointia ohjaavia viitekehyksiä on runsaasti, maailmanlaajuisesti jopa tuhansia erilaisia. Siksi vertailtavien tietojen esittäminen saati niiden tulkitseminen ei ole helppoa.

Yritysvastuuraportoinnin vaatimukset kasvavat

Yritysvastuun raportointia koskevat odotukset ja vaatimukset ovat vahvistuneet viime vuosina. Sidosryhmien odotukset ovat yleisesti lisääntyneet, ja lainsäädännölliset vaatimukset ovat tiukentuneet.

Yritysvastuun raportointia koskevat odotukset ja vaatimukset ovat vahvistuneet viime vuosina. Sidosryhmien odotukset ovat yleisesti lisääntyneet, ja lainsäädännölliset vaatimukset ovat tiukentuneet.

Suomen kirjanpitolakia muutettiin vuoden 2017 alusta vastaamaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointivelvollisuutta koskevaa EU:n direktiiviä. Uudistetun kirjanpitolain mukaan kaikkien suurten yritysten on raportoitava, miten ne huolehtivat ympäristöasioista, sosiaalisista asioista ja henkilöstöasioista, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta sekä korruption ja lahjonnan estämisestä.

Lakiin kirjattu raportointivelvoite koskee suuria, yleisen edun kannalta merkittäviä yhtiöitä, joiden henkilöstön määrä ylittää tilikauden aikana keskimäärin 500 henkeä. Lisäksi yhtiön liikevaihdon tulee olla yli 40 miljoonaa euroa tai vastaavasti taseen 20 miljoonaa euroa.

Suomessa raportointi on kehittynyt metsäteollisuuden johdolla 1990-luvun ympäristöraportoinnista nykyiseen vastuullisuusraportointiin. Kehitystä ovat kirittäneet enemmänkin yritysten sidosryhmät ja toimialojen omat standardit kuin sääntely. Sääntelyn merkitys yritysvastuun raportoinnissa näyttäisi kuitenkin olevan kasvussa.

Yrityksen arki pitää kääntää yritysvastuun kielelle

Yritysvastuuodotusten jatkuvasti vahvistuessa yritysten on osattava entistä paremmin sanoittaa oma arkinen tekemisensä yritysvastuun kielelle. Yritysvastuuasioista pitää myös osata kertoa eri sidosryhmille niitä puhuttelevalla tavalla ja niiden ymmärtämällä kielellä.

Yritysvastuuodotusten jatkuvasti vahvistuessa yritysten on osattava entistä paremmin sanoittaa oma arkinen tekemisensä yritysvastuun kielelle. Yritysvastuuasioista pitää myös osata kertoa eri sidosryhmille niitä puhuttelevalla tavalla ja niiden ymmärtämällä kielellä.

Samoista asioista viestitään sijoittajille eri tavalla kuin asiakkaille. Yritysasiakkaita puhutellaan toisin kuin kuluttajia. Sijoittajat ja yhteistyökumppanit tarvitsevat detaljejakin sisältävää raportointia. Kuluttajat kaipaavat toisenlaista viestintää.

Monet yhtiöt eivät enää julkaise erillistä vastuullisuusraporttia, vaan sulauttavat vastuullisuusraportoinnin vuosiraporttiinsa. Tämä voidaan tehdä kahdella tavalla. Vastuullisuudesta voidaan raportoida osana vuosikertomusta, jolloin vastuullisuudesta yksinkertaisesti kerrotaan vuosikertomuksessa muiden asioiden lomassa. Tämän lisäksi puhutaan niin sanotusta integroidusta raportoinnista, joka tarkoittaa vastuullisuuden raportointia osana muuta raportointia. Tällöin keskitytään arvonluonnin kuvaamiseen. Työkalu tähän on International Integrated Reporting Councilin (IIRC) kehittämä viitekehys eli International <IR> Framework. Tätä viitekehystä käyttää jo osa suomalaisistakin pörssiyhtiöistä.

Samoista asioista eri tavalla viestiminen vaatii osaamista, ketteryyttä ja pelisilmää. Yritysvastuun sisältöosaajien ja viestinnän asiantuntijoiden yhteistyö on tässä valttia. Kirimistä on vielä siinä, mitä sanotaan, miten ja kenelle. Yrityksille on entistä enemmän tarjolla myös ulkopuolista apua, johon kannattaa tarttua oman osaamisen kehittämiseksi.

Hanna Liappis

Merja Pentikäinen

Kirjoittajat ovat yritysvastuuseen erikoistuneita asiantuntijoita, jotka tekevät yhteistyötä Cocommsin kanssa. He ovat “Menesty yritysvastuulla – käsikirja kokonaisuuteen” -kirjan kirjoittajia (Liappis, Pentikäinen, Vanhala; Edita 2019).

Blogiteksti on osa CocoForum-juttusarjaa, joka nostaa estradille ajankohtaisia asioita, ihmisiä ja teemoja yhdessä Cocommsin vierailevan kumppanin kanssa. Juttusarja tarkastelee viestintäkentän kuulumisia tuoreesti ja tuo esiin erilaiset näkökulmat.

Posted By

Cocomms