Vastuullisuuden sietämätön vaikeus?

https://cocomms.com/2020/02/25/vastuullisuuden-sietamaton-vaikeus/

Selailin marraskuunnäköisenä helmikuun päivänä töissä aikakauslehteä, jossa Lauri Markkasen vaimo, Verna Aho, kertoi perheensä vastuullisista arkivalinnoista. Aho sanoi, että heidän valintansa aiheuttavat monissa kuulijoissa vastareaktion. Sen sijaan että keskityttäisiin hyvään, aletaan etsiä asioita, jotka perheen elämässä eivät ole kestävän kehityksen mukaisia. Että siinä on epätäydellisyyttä.

Vastuullisuustyön kääntöpuolella raastaa liika monialaisuus ja laajuus: työkenttä on liian iso, eikä riittäviä resursseja työhön tunnu löytyvän

Juttu palasi mieleeni, kun seurasin FIBSin Yritysvastuuammattilaiset Suomessa -tutkimuksen julkistamistilaisuutta. Tuoreen tutkimuksen mukaan yritysvastuuammattilaiset kokevat työnsä merkitykselliseksi, koska vastuullisuustyö edistää suurempaa hyvää. Mutta jokin siinä silti painaa.

Vastuullisuustyön kääntöpuolella raastaa liika monialaisuus ja laajuus: työkenttä on liian iso, eikä riittäviä resursseja työhön tunnu löytyvän. On ehdittävä tehdä raportointia ja analyysejä, mitattava sekä osoitettava olennaisuutta ja onnistumista. Moni painii myös vastuullisuustyöhön kohdistuvan muutosvastarinnan ja ennakkoluulojen kanssa.

Vastuullisuus vaikuttaa olennaisesti kaikkien yritysten liiketoimintaan, mutta miten integroida vastuullisuus yrityksen kaikkiin toimintoihin ja prosesseihin ja vielä viestiä siitä vaikuttavasti?

Vastuullisuusahdistus jämähdyttää, jos lytistyy kaiken sen alle, mihin ei pysty vaikuttamaan, mihin ei ole paukkuja tai mistä ei vielä tehdä riittävästi. Vastuullisuus vaikuttaa olennaisesti kaikkien yritysten liiketoimintaan, mutta miten integroida vastuullisuus yrityksen kaikkiin toimintoihin ja prosesseihin ja vielä viestiä siitä vaikuttavasti?

Työssäni kohtaamat yritykset ovat hyvin erilaisia, ja niiden vastuullisuusresurssit vaihtelevat valtavasti. Mutta yhteisiä nimittäjiä löytyy enemmän kuin eroja.

Viestintäkonsulttina pääsee hyvin erilaisten yritysten vastuullisuuspulsseille. Työssäni kohtaamat yritykset ovat hyvin erilaisia, ja niiden vastuullisuusresurssit vaihtelevat valtavasti. Mutta yhteisiä nimittäjiä löytyy enemmän kuin eroja. Moni yritys miettii mikä on riittävää ja kuinka keskeneräisyydestä kannattaa kertoa? Mitä jos joku pahoittaa mielensä, tai mitä jos ei tehdä tarpeeksi tai riittävän isosti? Iso huolenaihe tuntuu olevan myös vastuullisuuden sanoittaminen. Miten puhua monimutkaisista asioista erilaisille kohderyhmille ymmärrettävästi, kiinnostavasti ja hyödyllisesti? Kuinka rakentaa vuoropuhelua? Pelkona saattaa myös olla se, että vastuullisuus jää vain puheiksi. Minusta erityisen huolestuttavaa on kuitenkin myös se, jos yrityksen hyvät teot jäävät teoiksi, joista ei puhuta.

Mukaan matkalle tarvitaan paljon epävarmuuden ja keskeneräisen sietokykyä sekä aitoa pyrkimystä parempaan.

Kiiltokuvien aika on ohi vastuullisuusviestinnässäkin. Työ alkaa määrätietoisista askelista, päättäväisistä teoista – ja hyvistä sisällöistä. Mukaan matkalle tarvitaan paljon epävarmuuden ja keskeneräisen sietokykyä sekä aitoa pyrkimystä parempaan. Puhutteleva sisältö on keino avata ja selkiyttää epävarmaa ja osin kaoottistakin maailmaa.

Vastuullisuuden kanssa ei ole aina helppoa, ja siitä viestiminen epäonnistuu usein (aina), paitsi sattumalta. Moni joutuu vastuullisuusareenoilla Markkasen ja Ahon perheen tapaan puolustusasemiin. Mutta kuten tutkijatohtori ja kirjailija Frank Martela painotti FIBSin tilaisuudessa, maailma ei ole hyvä eikä paha. Siitä tulee parempi, jos pystyy vaikuttamaan siihen, että tekee maailmasta paremman. Ja viestimään siitä vaikuttavasti.

 

Tiina Tikander
Viestintäkonsultti,
joka intoutuu vastuullisuusviestinnän lisäksi satokauden mauista ja odottelee jo palstaviljelykauden alkamista.

 

Tarvitsetko tukea vastuullisuusviestinnässä? Ota yhteyttä viestintäkonsulttiimme Tiinaan!

Tiina Tikander
Viestintäkonsultti, VTM
+358 50 342 3551
tiina.tikander@cocomms.com

Posted By

Cocomms