Lobbaus ei ole kirosana

https://cocomms.com/2019/09/04/lobbaus-ei-ole-kirosana/

Yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneelle valtiotieteiden opiskelijalle hakeutuminen vaikuttajaviestintään keskittyvään työharjoitteluun oli itsestään selvää. Noin neljän kuukauden harjoittelujaksoni Cocommsilla lähestyy nyt loppuaan, joten reflektoivan blogikirjoituksen rustaaminen harjoittelun anneista on tullut ajankohtaiseksi.

Harjoittelun aikana olen päässyt osallistumaan lukuisiin inspiroiviin vaikuttajaviestinnän toimeksiantoihin, jotka ovat sisältäneet monipuolisia työtehtäviä, kuten poliittisen analyysin ja mediaseurannan tekoa, potentiaalisten sidosryhmien kartoittamista, tarjousten tekemistä ja käytännönläheistä projektinhallintaa. Tässä kirjoituksessa halusin kuitenkin pohtia syvemmin erästä harjoittelun aikana oivaltamaani ajatusta – vaikuttajaviestintään, tai kansankielellä lobbaukseen, liittyviä negatiivisia mielikuvia ja myyttejä tulisi oikoa, koska ne ovat yleensä liioiteltuja. Cocommsilla olen huomannut, että lobbaus on kriittinen osa toimivaa demokraattista päätöksentekoa, joka oikein suoritettuna vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa.

Cocommsilla olen huomannut, että lobbaus on kriittinen osa toimivaa demokraattista päätöksentekoa, joka oikein suoritettuna vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa.

Jo ennen harjoittelua tiedostin, että vaikuttajaviestintä on yleistynyt Suomessa. Suomen poliittinen ympäristö muuttunut huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Muun muassa konkarivaikuttaja Kimmo Collander on todennut, että Euroopan integraation laajentumisen ja syventymisen myötä Suomeen kohdistuu entistä monimutkaisempaa EU-tasolta lähtöisin olevaa sääntelyä. Lisäksi EU:n laajat sisämarkkinat ovat altistaneet yritysmaailman kovemmalle kilpailulle.

Suomalaiset yritykset, liitot ja edunvalvontajärjestöt ovat enenevissä määrin kiinnostuneita tämän liiketoimintaympäristön tulkitsemisesta sekä siihen vaikuttamisesta. Yritykset haluavat itse vaikuttaa päätöksentekoon sen sijaan, että poliittisen edunvalvonnan hoitaisivat ainoastaan perinteiset työmarkkinajärjestöt. Tässä menettelyssä viestintätoimistojen tarjoamat vaikuttajaviestinnän palvelut ovat erittäin hyödyllisiä.

Julkista keskustelua seuratessani olen kuitenkin huomannut, että käsitykset vaikuttajaviestinnästä ovat usein ennakkoluuloisia ja epäileviä. Päättäjien lobbaus mielletään usein epädemokraattiseksi ja vilpilliseksi, ja sen ympärillä vallitsee eräänlainen mystisyyden verho.

Pikavoittojen hakemisen sijasta vaikuttajaviestinnässä on kyse pitkäjänteisestä vaikuttamisesta julkisen keskustelun seuraamisen, verkostojen rakentamisen ja vuoropuhelun kautta.

Cocommsilla olen kuitenkin ilokseni huomannut, että nämä kyseiset negatiiviset ominaisuudet ovat vaikuttajaviestinnästä kaukana. Pikavoittojen hakemisen sijasta vaikuttajaviestinnässä on kyse pitkäjänteisestä vaikuttamisesta julkisen keskustelun seuraamisen, verkostojen rakentamisen ja vuoropuhelun kautta. Vaikuttajaviestinnässä näyttäisi viimekädessä olevan kyse kansalaislähtöisestä laajamittaisesta päättäjien informoimisesta. Järjestäytyminen ja yhteisien intressien esiintuominenhan ovat demokratiassa perusoikeuksia, siinä missä vaaleilla valittujen päättäjien velvollisuus on kuunnella kansalaisia.

Parhaimmillaan tämä kyseinen suhde toimii vastavuoroisesti niin, että myös päättäjät hyötyvät lobbaamisesta. Moderni yhteiskunta on monimutkainen ja verkottunut, eikä yksikään päättäjä voi olla asiantuntija jokaisella yhteiskunnan sektorilla. Hyvä ja tehokas lobbaus helpottaa viisasta ja kestävää päätöksentekoa ja tuo ilmi näkökulmia, jotka ovat muuten saattaneet jäädä huomioimatta. Päätöksentekijät ikään kuin ulkoistavat selvittämistyötä myös kansalaisyhteiskunnalle.

Hyvä ja tehokas lobbaus helpottaa viisasta ja kestävää päätöksentekoa ja tuo ilmi näkökulmia, jotka ovat muuten saattaneet jäädä huomioimatta.

Harjoittelun aikana ymmärsin myös, että vaikuttajaviestinnän konsulttien usein politiikan sisäpiiristä omaksuttu tieto päätöksentekoprosessien luonteesta sekä laajat poliittiset verkostot ovat omiaan tukemaan vaikuttamisprosessia. Täten konsultti osaa neuvoa kenelle viesti kannattaa toimittaa, milloin ja miten. Väitän, että näitä viestintäkonsultin ominaisuuksia ei tulisi turhaan mystifioida tai demonisoida.

Sen sijaan, että kyse olisi korruptoituneista hyvä veli -verkostoista, nämä ominaisuudet tehostavat viestin viemistä hyödyttäen sekä intressin edustajaa että päätöksentekijää.

Sen sijaan, että kyse olisi korruptoituneista hyvä veli -verkostoista, nämä ominaisuudet tehostavat viestin viemistä hyödyttäen sekä intressin edustajaa että päätöksentekijää. Saadaan siis aikaan vaikuttavaa vuoropuhelua, ja samalla kummankin osapuolen resurssit tulevat käytetyksi tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.

 

Lassi Hynynen

Viestinnän harjoittelija

Posted By

Cocomms