Mitä yritykset voivat oppia sotatieteistä?

https://cocomms.com/2019/08/21/mita-yritykset-voivat-oppia-sotatieteista/

Päätöksentekoprosessien tavoitteena on yhdenmukaistaa ja helpottaa eri organisaatioiden päivittäistä toimintaa sekä kykyä ymmärtää toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Johtaminen ja päätöksentekoprosessit kuuluvat olennaisesti myös sotatieteisiin. Miten alun perin poikkeustilanteisiin kehitetty päätöksentekomalli voidaan jalkauttaa yritysmaailman käyttöön?

Viime keväänä kirjoittamassani blogipostauksessa käsittelin, miten viestinnän ammattilaisten täytyy pystyä lukemaan omaa toimintaympäristöään. Totesin, että viestinnän ammattilaisten on oltava ketterämpiä, askeleen edellä ja pystyä objektiivisesti analysoimaan saatavilla oleva tietomassa, tehdä niiden perusteella johtopäätökset ja muuttaa ne toiminnaksi. Mutta mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

Toisin sanoen yritysten ja työntekijöiden on pystyttävä ennakoimaan tulevat trendit, heikot signaalit ja valmistautua tarjoamaan asiakkaille palveluita, joita asiakas ei vielä edes tiedä tarvitsevansa. Tarkoituksena ei ole myydä turhaketta, vaan ennakoida tulevaisuuden tarve ja olla valmiina palvelemaan asiakasta välittömästi. Toimintaympäristön seurantaan kuuluvat myös yrityksen oman toimialan suuntauksien- ja kilpailijoiden seuranta.

Toisin sanoen yritysten ja työntekijöiden on pystyttävä ennakoimaan tulevat trendit, heikot signaalit ja valmistautua tarjoamaan asiakkaille palveluita, joita asiakas ei vielä edes tiedä tarvitsevansa.

Viestinnän saralla työskentelevien on pystyttävä haravoimaan informaatiotulvasta itselle tärkeimmät signaalit, peilata niitä organisaation omiin kokemuksiin, päättää mitä tehdä ja sen jälkeen toimia. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta miten se saadaan jalkautettua koko yritykseen osaksi normaalia toimintaa?

Sotilaspuolella pitkään käytetty OODA-johtamisen (Observation, Orientation, Decision, Action – Havainnointi, Tilanteen arviointi, Päätös, Toiminta) silmukkaa on käytetty pitkään työkaluna tilanteissa, jotka vaativat ennakoivien päätösten tekemistä stressaavissa tilanteissa. Yhdysvaltain ilmavoimien eversti John Boyd kehitti johtamisen silmukan Korean sodan aikana antamaan etulyöntiaseman ilmataisteluissa.

Silmukan tavoitteena on ylläpitää kykyä sopeutua jatkuvasti eteneviin tapahtumiin ja reagoida niihin ennakkoarvioiden perusteella. Neljän eri vaiheen aikana käydään läpi nämä toimenpiteet:

  1. Havainnointi: Yrityksen tulee kerätä tietoa oman toimintaympäristön tapahtumista. Tämä koskee niin yhteiskunnallisen keskustelun seurantaa, kilpailijoiden toimintaa, megatrendien, kuten ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen vaikutuksia omaan liiketoimintaan. Ennen kaikkea tulee kerätä tietoa, jota saadaan asiakkailta.
  2. Tilanteen arviointi: Kerätty tieto liitetään oikeaan kontekstiin, yhdistetään aiempiin kokemuksiin ja luodaan arvio siitä, mitä tulee tapahtumaan. Arviointivaiheessa tulee myös tunnistaa oman organisaation vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja siihen kohdistuvat uhat.
  3. Päätös: Kerätty tieto ja oma arvio muuttuvat päätökseksi. Se voi liittyä niin tarvittaviin henkilöstöresursseihin, sosiaalisessa mediassa tapahtuvan keskustelun ennakoinnista ja siihen reagoinnista asiakkaan puolesta.
  4. Toiminta: Edellä mainittu muodostaa toimenpiteen, joka suoritetaan. Keskeisenä elementtinä on nopeus, jolla päästään vaikuttamaan viesteihin ja niiden luonteeseen.

Yritys, jonka työntekijät ovat sisäistäneet OODAn pystyvät reagoimaan nopeammin ja ennakoivasti muuttuvaan ympäristöön. Avainasemassa on, että organisaatio seuraa ja seuloo toimintaympäristöstään tulevia signaaleja ja muuttavat ne tilannearvion jälkeen toimenpiteiksi.

 

Matti Niskanen
Consultant, Public Affairs

Posted By

Tuulia Tikkamäki