Pahoinvointitiedoista hyvinvoinnin johtamiseen

https://cocomms.com/2018/11/20/pahoinvointitiedoista-hyvinvoinnin-johtamiseen/

Sote-uudistus muuttaa palvelujen sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintakenttää. Siksi sosiaali- ja terveysalan johtaminen on aiheena ajankohtaisempi kuin koskaan.

Uudistuksessa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät vähenevät ja vastuu palveluiden järjestämisestä siirtyy maakunnille. Kuntien tehtäväksi jää kuitenkin jatkossakin terveyden edistäminen. Niukkojen resurssien takia siihen tarvitaan entistä enemmän hallinnonrajat ylittävää yhteistyötä, viestintää ja strategisempaa johtamista. Tarpeellista on myös saada ihmiset osallistumaan oman terveytensä ja hyvinvointinsa kehittämiseen.

Kuntien tehtäväksi jää kuitenkin jatkossakin terveyden edistäminen. Niukkojen resurssien takia siihen tarvitaan entistä enemmän hallinnonrajat ylittävää yhteistyötä, viestintää ja strategisempaa johtamista.

Hyvinvointi ei ole vain sosiaali- ja terveyssektorin asia

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on lakisääteistä toimintaa ja on siten mukana kunnan talouden ja toiminnan suunnittelussa sekä strategiassa. Kunnan keskusjohdon tulee huolehtia terveyden huomioon ottamisesta kaikissa politiikoissaan.

Nykyisin hallinnonalojen jaottelua, kuten sosiaali- ja terveystoimiala, sivistystoimiala ja kaupunkiympäristön toimiala, kuntien varsinaisesta johtamisesta pidetään kuitenkin riittämättömänä ja kapea-alaisena. Koetaan, etteivät sektorikohtainen toiminta ja toimenpiteet vastaa tarpeeksi monimuotoisen yhteiskunnan sekä väestön tarpeita. Myös terveyskäsitys nähdään nykyisin osana laajempaa hyvinvoinnin määritelmää.

Hyvinvointijohtaminen konkretisoituu talous- ja toimintasuunnittelussa sekä päätöksenteossa. Käytännön tasolla se näkyy sähköisen hyvinvointikertomuksen käyttönä ja tiedolla johtamisena johtamisen prosesseissa.

Tämän vuoksi hallinnonaloilla ollaan siirtymässä hyvinvointijohtamiseen, joka on strategiaan perustuvaa kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamista. Hyvinvointijohtaminen konkretisoituu talous- ja toimintasuunnittelussa sekä päätöksenteossa. Käytännön tasolla se näkyy sähköisen hyvinvointikertomuksen käyttönä ja tiedolla johtamisena johtamisen prosesseissa.

Haasteena on tiedon monimutkaisuus

Resurssien niukkuus ja tarve niiden yhä tehokkaampaan käyttöön on edesauttanut, että kunnissa hyvinvoinnin edistämisestä on tullut entistä strategisempaa. Selvitin yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa Pro gradu -tutkielmassani Hyvinvointijohtaminen osana kuntien strategiaa, miten hyvinvointijohtamisen periaatteet näkyvät kuntien strategiatyössä.

Tutkimuskyselyyn vastanneiden kuntajohtajien mielestä hyvinvointijohtamisen haasteena on tiedon monimutkaisuus, jonka takia kokonaiskuvan luominen kuntalaisten hyvinvoinnista on vaativaa. Toinen tiedollinen haaste liittyi tiedon tulkintaan. Tiedon monitulkintaisuus tarkoittaa sitä, että kunnissa johtajat voivat katsoa samaakin asiaa tai ilmiötä hyvin erilaisin silmin.

Tutkimuksen mukaan hyvinvointitiedon sijaan saatavilla on oikeastaan pahoinvointitietoa, kuten tilastoja vähäosaisuudesta ja sairastuneista.

Tutkimuksen mukaan hyvinvointitiedon sijaan saatavilla on oikeastaan pahoinvointitietoa, kuten tilastoja vähäosaisuudesta ja sairastuneista. Kohdennettua ja ajantasaista tietoa tehokkaista terveyden edistämisen toimenpiteistä on saatavilla vain vähän.

Hyvinvoinnin johtaminen edellyttää tiedon käytön tehostamista 

Saatavilla olevan hyvinvointitiedon pitää olla oleellista tietoa kunnan toiminnasta ja kuntalaisista sekä heidän elinympäristöstään. Digitalisoinnin ansiosta ajan tasalla olevaa tietoa on yhä helpommin saatavilla.

Kunnille tärkeä tiedolla johtamisen työväline on kerran valtuustokaudessa koostettu sähköinen hyvinvointikertomus, jolla tuetaan asiantuntijoiden yhteistyötä ja poliittista päätöksentekoa sekä hyvinvointijohtamista. Se on asiakirja, johon on tuotettu tietoa kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niihin vaikuttavista ympäristötekijöistä ja toteutuneista toimenpiteistä. Hyvinvointikertomuksen tulisi kuitenkin jatkossa tarjota paremmin tietoa myös hyvinvointitrendeistä, jotta palveluntarjoajat pystyvät reagoimaan niihin ennakoivasti.

Ihmisten osallistaminen edistää yksilön ja yhteistön hyvinvointia

Kaikkiin hyvinvointiongelmiin ei löydy automaattisia tai yksinkertaisia ratkaisuja pelkän tiedon perusteella, vaan hyvinvointityössä tulee myös kehittää ihmisiä motivoivia keinoja. Hyvinvointi ei synny pelkästään julkisen tahon toimista, vaan yhteistyöstä yritysten, järjestöjen ja kuntalaisten kanssa.

Hyvinvointi ei synny pelkästään julkisen tahon toimista, vaan yhteistyöstä yritysten, järjestöjen ja kuntalaisten kanssa.

Ihmisten osallistamista ja heidän vaikutusmahdollisuuksiaan tulee siksi lisätä. Palveluiden digitalisoituminen tarjoaa tähän lähes rajattomia ja vielä tutkimattomia mahdollisuuksia. Digitalisaation myötä kuntalaisista voi tulla passiivisen palvelujen kohteena olemisen sijaan aktiivisia tiedon tuottajia ja jopa palvelumuotoilijoita tai -tuottajia.

 

Maria Mattila
Viestinnän suunnittelija, HTM, Th (AMK)

Inspiraatio tähän blogiin on haettu pro gradu -tutkielmastani, jonka tein yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa. Tutkimus on kokonaisuudessaan luettavissa täältä. Tutkielman kyselytutkimus on osa Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa -hanketta (NodeHealth). TEKESin rahoittaman hankkeen päätoteuttajina toimivat Tampereen yliopisto ja Työterveyslaitos. Suomen Kuntaliiton sisaryhtiö FCG toimi hankkeessa mukana yhteistyökumppanina.

LÄHTEET

Mattila, Maria (2018). Hyvinvointijohtaminen osana kuntien strategiaa. Pro gradu -tutkielma. Saatavissa 14.11.2018: https://www.tritonia.fi/fi/e-opinnaytteet/tiivistelma/8042/Hyvinvointijohtaminen+osana+kuntien+strategiaa.

Niiranen, Vuokko (2015). Tiedolla johtaminen – mistä tulossa, minne menossa? Virtanen, Petri, Jari Stenvall & Pasi-Heikki Rannisto (toim.). Tiedolla johtaminen hallinnossa: teoriaa ja käytäntöjä. Saatavissa 14.11.2018: tampub.uta.fi/handle/10024/100694.

Sormunen, Anne (2015). Hyvinvoinnin johtaminen kunnassa. Suomen kuntaliitto. Saatavissa 14.11.2018: https://www.pkkansanterveys.fi/wp-content/uploads/2015/10/Hyvinvoinnin-johtaminen-kunnassa-Joensuu-22102015-Anne-Sormunen.pdf.

THL (2011). Tieto päätöksenteon tukena. Tukiaineistoa kuntajohdolle. Helsinki: Unigrafia Oy.

Uusitalo, Minna, Kerttu Perttilä, Kristiina Poikajärvi & Matti Rimpelä (2003). Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen paikalliset rakenteet ja johtaminen (TEJO). Saatavissa 14.11.2018: http://www.stakes.fi/verkkojulkaisut/muut/Aiheita22-2003.pdf.

Posted By

Maria Mattila