Brändin vetovoimaisuus rakentuu vuorovaikutuksessa

https://cocomms.com/2018/10/26/brandi-rakentuu-vuorovaikutuksessa/

 

Työntekijät tekevät brändin ja heidän tekemisessään brändi herää eloon.

Ilman työntekijöitään brändi voi olla hyvä ja tunteita herättävä, mutta kukaan ei voi väittää, etteikö työhönsä intohimoisesti suhtautuva Paavo herättäisi enemmän tunnetta kuin kasvoton logo A. Rosoinen ja persoonallinen kuva on monta kertaa kiinnostavampi kuin huippuunsa kiillotettu ja hinkattu brändi.

Ihmiset inhimillistävät brändiä, herättävät luottamusta ja kiinnostavat enemmän. Heihin on paitsi helpompi samaistua, minkä lisäksi työntekijöiden viestintä on juuri se tekijä, joka erottaa brändiä kilpailijoista.

Vaikka brändille rakentaisi miten vahvan persoonan ja vaikuttavan tone of voicen, työntekijä on aina enemmän. Työntekijä voi yleensä reagoida brändiä vapaammin, rohkeammin ja tarttua ajatusta herättäviin aiheisiin nopeammin. Jos brändin tarkoitus on herättää tietyssä kohderyhmässä tavoitteidensa, arvojensa ja strategiansa varaan rakennettu tunne, joka johtaisi brändiin samaistumiseen ja tätä kautta sitoutumiseen, eikö brändiviestiä oman kokemuksensa kautta kertovassa työntekijässä (saati työntekijöissä) ole vielä paljon enemmän potkua?

Vaikka brändille rakentaisi miten vahvan persoonan ja vaikuttavan tone of voicen, työntekijä on aina enemmän.

Vielä vahvemmin brändi rakentuu vuorovaikutuksessa. Kokemus brändistä rakentuu kaikissa tilanteissa, joissa henkilö on kosketuksissa brändin kanssa. Työntekijät ovat organisaation viestinnän ja brändin rakentamisen suola, sillä juuri he ovat vuorovaikutuksessa asiakkaiden ja potentiaalisten uusien osaajien kanssa päivittäin.

 

Asiakaskokemus <3 työntekijäkokemus

Työntekijät voivat parhaimmillaan olla brändin suurin voimavara ja erottautumistekijä.

Parhaimmillaan työntekijöiden vapaaehtoinen brändiviestintä houkuttelee yhteydenottoja ja uusia asiakkaita, mutta myös ammattitaitoisia työntekijöitä puoleensa. Positiivisen asiakaskokemuksen kautta puskaradio laulaa ja mahdollisuus asiakas- ja brändilähettilyyteen lisääntyy. Hyvästä syntyy lisää hyvää.

Työntekijät voivat parhaimmillaan olla brändin suurin voimavara ja erottautumistekijä.

Mutta työntekijä ei paapata automaattisesti työnantajastaan positiiviseen sävyyn.

Omien työntekijöiden eteen kannattaakin nähdä vaivaa. Paraskaan työntekijä ei ryhdy brändin rakentajaksi, ellei työntekijäkokemus ole kunnossa ja ellei hän ole sitoutunut työnantajaansa. Se, kuinka työntekijät näkevät työnantajansa määrittelee sitä mitä ja miten he puhuvat siitä aivan kaikissa vuorovaikutustilanteissaan.

Jos työntekijää ei saa uskomaan brändiin, ei brändiin yleensä usko kukaan muukaan. Onnistunut työntekijäkokemus on työntekijän brändiä kannattavan viestinnän ytimessä. Työnantaja, joka laittaa työntekijät etusijalle ja panostaa työntekijöiden kokemukseen ja sitoutumiseen, onnistuu rakentamaan brändin vetovoimaisuutta ja kehittämään kokemusta myös ulkopuolelle sekä houkuttelemaan osaavimmat tekijät luokseen.

Työnantaja, joka laittaa työntekijät etusijalle ja panostaa työntekijöiden kokemukseen ja sitoutumiseen, onnistuu rakentamaan brändin vetovoimaisuutta ja kehittämään kokemusta myös ulkopuolelle sekä houkuttelemaan osaavimmat tekijät luokseen.

4 x työntekijöiden viestintä brändin rakentumisen osana

Asiantuntevuus. Miksi piilotella osaajien osaamista? Kuka viestisi itsestään ja osaamisestaan tai työkavereidensa osaamisesta paremmin kuin työntekijä itse? Asiakkaan kannalta on vetovoimaista ja luottamusta herättävää, että organisaatio (ja erityisesti ihminen) ratkaisee hänen ongelmansa. Ja kukapa ei haluaisi kumppanikseen mahdollisimman ammattitaitoista ja osaavaa organisaatiota?

Monipuolisuus. Kuka haluaisi olla hajuton ja mauton? Työntekijöiden oma viestintä tukee brändin omintakeisuutta ja luo brändille oman sävynsä. Näiden nyanssien ja erilaisten piirteiden kautta organisaatiosta rakentuu mielenkiintoisempi ja erottuvampi.

Aitous. Brändi voi puhutella, mutta hyvään tyyppiin on helpompi samaistua. Aitous ei kuitenkaan toteudu, jos oletuksena on, että työntekijä tuuttaisi työnantajansa markkinointiviestejä eteenpäin. Feikkiys (ja aitous) näkyy kauas.

Helposti lähestyttävyys. Lähettäisitkö viestisi ennemmin ihmiselle kuin logolle? Kasvoja on helpompi lähestyä kuin logoa. Ihmisten kautta brändi on helposti lähestyttävämpi ja lähempänä ihmistä myös työntekijöiden verkostojen kautta.

 

Jasmiina Ruotsila
Markkinoinnin suunnittelija

Inspiraatio ja pohja tähän blogiin on haettu pro gradu -tutkielmastani, jonka kirjoitin organisaatioiden viestinnän opintojeni loppuvaiheessa ja suurimman työntekijälähettilyyshypen aikana. Tutkielman ”Siitä tulee sellainen positiivinen kierre – parhaimmillaan. Työntekijälähettilyys osana brändin vetovoimaisuuden rakentumista” voit lukea kokonaisuudessaan täältä.

Posted By

Jasmiina Ruotsila