Kuka koodaisi Suomen puolesta?

https://cocomms.com/2018/02/07/kuka-koodaisi-suomen-puolesta/

Suomessa on tällä hetkellä tarve noin 7 000 yliopistotasoiselle koodarille. Alalla on käytännössä täystyöllisyys: devaajat, suunnittelijat ja arkkitehdit viedään käsistä ja kaivetaan koloistaan. Näin kertoi Reaktorin rekrytoija Joonatan Hongell Baronan webinaarissa (1.2.), jossa annettiin käytännön vinkkejä parhaiden it-osaajien ”sourcaamiseen” (sourcing).

 

Optiossa (2/2018) Reaktor, Futurice ja Frantic paljastavat, miten koodarit saadaan – tai ainakin yritetään saada – koukkuun. Futurice tähyilee Suomen rajojen ulkopuolelle ja panostaa esimiestyöhön. Frantic sponsoroi työntekijänsä etätyötä ulkomailla, tarjoaa budjetin seminaarimatkoille sekä vapauden muotoilla omaa työtään. Reaktorissa voi tehdä kiinnostavia projekteja ja kehittää itseään modernissa toimistossa. Päätöksenteko on siirretty pomoilta tiimeille.

 

Näistä yrityksistä on tullut Suomen parhaita työpaikkoja, sillä muuta mahdollisuutta ei ole ollut.

 

 

Aidan toisella puolella on tarjolla julkisen sektorin leipää

 

Samaan aikaan toisaalla Puolustusvoimat kipuilee osaajapulaansa: pula tietotekniikan osaajista uhkaa Puolustusvoimien toimintaa ja jopa kansallista turvallisuutta.

 

Sotekin on pinteessä, sillä tutkijoiden mukaan sote-uudistuksen onnistuminen vaatii, että tekoälyn ja digitalisaation mahdollisuudet otetaan käyttöön täysmittaisesti. Kukahan tämän homman koodaisi himaan?

 

Etelä-Karjalassa jo toimitaan: Lappeenranta käynnisti ison rekrytointikampanjan, jolla yritetään ratkaista muun muassa kaupungin työvoimapulaa ohjelmisto-osaajista. Helsingin Sanomissa julkaistiin jo näyttävä työpaikkailmoitus. Mutta riittääkö se koukuttamaan koodarit?

 

Nyt tulee sitten se haaste: koska alalla on työntekijän markkinat, osaajat ovat voineet shoppailla parhaita työpaikkoja ja tekevät varmasti niin myös jatkossa. Osaamistaan kehittävä ja haastava koodari haluaa liikkua notkeasti itseohjautuvassa organisaatiossa, jossa maailmasta koodataan parempaa paikkaa alan parhaiden osaajien kanssa, valmentavan esimiehen tuella.

 

 

Raha ei ole osaajamarkkinoiden ainoa valuutta

 

Pelkästään raha ei tätä osaajakilpailua ratkaise, ja se on hyvä uutinen julkisille organisaatioille. Esimerkiksi kun Reaktorin Hongell soittaa potentiaaliselle työntekijälle, hän kauppaa juuri kyseiselle osaajalle räätälöityä uraa: merkityksellistä työtä, mahdollisuuksia kehittyä, kiinnostavia projekteja ja taitavia työkavereita.

 

Sitä virhettä hän ei tee, että latelisi lankoja pitkin osaamisvaatimuksia potentiaaliselle työntekijälle, sillä se olisi kehno myyntipitch.

 

Jos koodaa Suomea paremmaksi, sitä voi hyvällä omalla tunnolla kutsua merkitykselliseksi työksi. Mutta osaavatko julkiset organisaatiot myydä avoimen työpaikkansa koodarille esimerkiksi sanoittamalla hänelle tarjolla olevan työn merkityksen ja mielekkyyden? Rekrytointi on haastavaa, jos omaan viestintään kompastutaan jo työpaikkailmoituksessa.

 

Rekrytointiviestintää ja työnhakijakokemusta vieläkin isompi kysymys on kuitenkin organisaatioiden johtaminen.

 

Vastaavatko julkisten organisaatioiden johtaminen, rakenteet ja prosessit niitä vaatimuksia, joita modernilla asiantuntijalla on työlleen? Entä kuinka valmiita nämä organisaatiot ovat muuttumaan ei vain työntekijöidensä tähden vaan myös varmistaakseen elinvoimaisuutensa huimaa vauhtia muuttuvassa maailmassa?

 

Mikään yritys ei synny hyvänä työpaikkana, vaan se vaatii pitkäjänteistä strategista kehittämistä ja jatkuvaa totutun haastamista. Hyvä työntekijäkokemus on myös rekrytoinnin valttikorteista paras, sillä silloin myös nykyiset työntekijät haluavat puhua oman työpaikkansa puolesta.

 

 

Tutustu työntekijäkokemuksen kehittämiseen viestinnän avulla:

 

Näin vaikutat viestinnällä työntekijäkokemukseen

Työntekijäkokemus on paljon enemmän kuin pizzaperjantai

Työntekijäkokemus kuuluu kauas, ja siitä pitää huutaa kovaa

Työntekijäkokemus menestystekijäksi muutoksessa

Posted By

Nina Jousenkylä