Kuka tulisi raksalle?

https://cocomms.com/2017/01/20/kuka-tulisi-raksalle/

”Asioiden suunnittelu työmaalla on välillä päin persettä.”

 

”Annettu työnkuva ei aina vastaa sitä, mitä on luvattu. Oman ammatin harjoittaminen tai ylläpitäminen on hyvin hankalaa.”

 

Näin totesivat rakennusalan työntekijät, kun kysyimme heiltä, mikä työssä ärsyttää. Turhautuminen työnjohdon toimiin on ymmärrettävää, sillä toisin kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä, ammattiylpeys ei ole kadonnut rakennuksilta mihinkään. Kysyimme myös, miten houkuttelevina vastaajat pitivät rakennusalan suurimpia työnantajia.

 

Kysely toteutettiin kohdennetulla Facebook-kampanjalla marraskuussa 2016. Kyselyyn vastasi 40 rakennusalan työntekijää, joista kaikki olivat miehiä ja suurin osa alle 35-vuotiaita. Kolmasosa vastanneista asui pääkaupunkiseudulla. Avointen vastausten kieltä on editoitu.

 

Näin yritykset pärjäsivät:

Nousukausi vetää etelään

Rakennusala elää nyt nousukautta, ja se näkyy työllisyystilastoissa erityisesti eteläisessä Suomessa. Tällä hetkellä joka kolmas Suomen kaikista rakennusalan työntekijöistä paiskii hommia Uudellamaalla. Lähes kaikissa rakennusalan työntekijäryhmissä työttömiä oli Uudellamaalla syksyllä 2016 selvästi vähemmän kuin edellisvuonna vastaavana aikana. Koko Suomessa avoimia rakennusalan työpaikkoja oli vuonna 2016 tuhansia enemmän kuin edellisvuonna.

 

Juuri nyt erityisesti uudisrakentamisella menee pääkaupunkiseudulla lujaa. Länsimetron ympärille ja liikenteen solmukohtiin nousee kerrostaloja ja kauppakeskuksia. Raide-Jokeri ympäristöineen alkaa rakentua tänä vuonna, ja sitten seuraavat Kruunusillat sekä Malmin lentokentän mahdollinen rakentaminen.

 

Töitä riittää pitkälle 2020-luvulle, ja jos pisararata toteutuu, vielä pidempään.

 

– Pelkästään tämän hetken isoissa projekteissa on rahaa kiinni varmaan 5–7 miljardia euroa, arvioi Uudenmaan Ely-keskuksen tutkija Jouni Nupponen.

 

Töitä on, tekijöitä ei

Eteläisessä Suomessa rakennustyömaille ei kuitenkaan tahdo riittää osaavaa työvoimaa. Työ- ja elinkeinoministeriön ammattibarometrin mukaan syksyllä 2016 Uudellamaalla oli pulaa muun muassa betonirakentajista ja raudoittajista, kirvesmiehistä ja rakennuspuusepistä sekä rakennussähköasentajista. Pulaa oli myös korkeammin koulutetusta työnjohdon väestä.

 

– Perushommiin löytyy kyllä hakijoita. Voi kuitenkin olla vaikea löytää esimeriksi työnjohtajia, jotka osaisivat opastaa ja valvoa työntekijöitä, kertoo Consti Julkisivujen toimitusjohtaja ja Consti Yhtiöiden varatoimitusjohtaja Risto Kivi.

Työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Mika Tuomaala uskoo, että myös putkimiehet, ilmastointiasentajat ja rakennussähköasentajat alkavat nousta puutelistalle.

 

– Näillä aloilla työllisyys kasvaa nyt joitakin vuosia, Tuomaala sanoo.

 

Luottamusta tulevaisuuteen on työntekijöilläkin. Kyselyyn vastanneista enemmistö uskoi työskentelevänsä rakennusalalla vielä viiden vuoden kuluttua.

Pohjoisessa työttömiä riittää

Samaan aikaan kun etelässä painetaan hiki hatussa, Pohjois-Suomessa rakennusalan osaajia oli paljon työttömänä. Miksi työt ja tekijät eivät kohtaa? Yksi selitys on, että pääkaupunkiseudun kalliit asunnot yhdistettynä rakennusalalle tyypilliseen epävarmaan työtuntimäärään ja epäsäännöllisiin työaikoihin vievät muuttohalut. Eikä esimerkiksi perheen siirtäminen ole koskaan yksinkertaista.

 

Kyselyymme vastanneista 85 prosenttia kertoi olevansa täystyöllistettyjä. Täyttä työaikaa tekevät myös viihtyivät työssään hieman paremmin kuin ne, jotka tekevät lyhyttä päivää. Risto Kivi vakuuttaa, että pätevä työntekijä saa kyllä kalenterinsa täyteen.

 

– Vaatii rohkeutta ottaa alkuun vaikka vähän vaatimattomampikin työ vastaan ja näyttää kykynsä. Jos taitoja löytyy, meillä saa täydet tunnit, Kivi sanoo.

Lama, työolot ja osaaminen

Osa rakennusalan työvoimapulan syistä juontaa juurensa 1990-luvun lamaan. Silloin rakennusmestareita jäi työttömäksi, ja moni vaihtoi ammattia. Lamavuosina myös rakennusmestaritutkinto lakkautettiin. Tutkinto palasi ammattikorkeakouluihin kymmenen vuotta sitten, mutta rakennusmestareita ei silti ole valmistunut tarpeeksi.

 

– Meiltä puuttuu kokonaan yksi työmaajohtajien sukupolvi, sanoo Uudenmaan Ely-keskuksen Jouni Nupponen.

 

Työn organisointi vaikuttaa suuresti siihen, miten työntekijät viihtyvät työssään. Jos arki raastaa, kynnys vaihtaa työpaikkaa madaltuu, ja pula parhaista osaajista kasvaa. Meidän kyselyssämme rakennusalan ammattilaiset kritisoivat yleisimmin juuri työn johtamista. Vastaajien mukaan huono organisointi johtaa kiireeseen, säheltämisen tunteeseen ja työturvallisuusriskeihin.

”Katsotaan enemmän kelloa kuin tulosta.”

”Ärsyttää tiettyjen pääurakoitsijoiden välinpitämättömyys työturva- ja työsuhdeasioissa.”

Kelpaako viisikymppinen, onko nuorella malttia?

Rakennusalan rekrytointiongelmat ovat tiedossa myös työ- ja elinkeinoministeriössä. Neuvottelevan virkamiehen Mika Tuomaalan mukaan koulutuspulan lisäksi alan vaatimukset ovat kasvaneet.

 

– Esimerkiksi työturvallisuusvaatimukset ovat kiristyneet. Rakentamisessa käytettävät laitteet ovat toisenlaisia kuin ennen ja vaativat osaamista. Enää rakennuksille ei noin vain marssita töihin, Tuomaala sanoo.

 

Työttömissä työnhakijoissa on muitakin kuin vastavalmistuneita. Kelpaako viisikymppinen työmaalle? Constin Risto Kivi vakuuttaa, että kyllä kelpaa, jos taidot ovat ajan tasalla.

 

– Toki kun työtehtävät ovat muuttuneet yhä enemmän sähköisiksi, se voi olla osalle iäkkäämmistä ja matalammin koulutetuista hakijoista haastavaa, Kivi sanoo.

 

Myös se on muuttunut, mitä työntekijä odottaa työltä. Kivi arvelee, että osalta vastavalmistuneista voi puuttua työelämässä tarvittavaa malttia.

 

– Jos nuoret viihtyisivät pidempään samassa työpaikassa ja he saisivat mahdollisuuden kasvaa vaativampiin tehtäviin, meillä alkaisi olla enemmän ammattitaitoisia työntekijöitä. Ei ensimmäisen viiden vuoden jälkeen tarvitse olla päällikkö tai johtaja.

 

Kiven mukaan on toki ymmärrettävää, että jos ihminen oppii nopeasti, hän myös haluaa edetä nopeasti.

 

 

Helpotusta täsmäkoulutuksesta

Työ- ja elinkeinoministeriö on tarttunut rakennusalan työvoimapulaan ohjaamalla alan koulutusta.

 

– Käytämme esimerkiksi ammattibarometrin tietoja siihen, että näkisimme ne alat, joille on tulossa työvoimapulaa. Yritämme sitten saada lisää koulutusvolyymiä näille aloille, Mika Tuomaala sanoo.

 

Yrityksissä työvoimapulaa koetetaan paikata omin keinoin. Esimerkiksi Consti kasvattaa itselleen työvoimaa kouluttamalla työntekijöitä työn ohessa. Risto Kiven mukaan yhtiöllä on kuitenkin vielä tehtävää siinä, kuinka saada nuoret näkemään, että samassa työpaikassa voi olla monenlaisia mahdollisuuksia ja että talon sisällä voi siirtyä erilaisiin tehtäviin.

 

– Pyrimme siihen, että nuoret viihtyisivät ja saisivat oppia, Kivi sanoo.

 

Viihtyminen onkin tärkeää. Kyselyyn vastanneista ne, jotka viihtyivät työssään tällä hetkellä huonosti, uskoivat vaihtavansa alaa seuraavan viiden vuoden aikana. Työntekijät kertoivat myös halusta kehittyä työssä. Kouluttautumismahdollisuus oli tärkeää 60 prosentille vastaajista.

 

Palataan lopuksi vielä siihen ammattiylpeyteen. Oman kädenjäljen näkeminen, hyvä palkka ja turvalliset työllistymisnäkymät nousivat kärkeen, kun työntekijät kertoivat, mikä sai heidät aikanaan hakeutumaan alalle. Osa perusteli valintaa myös sillä, että suvussa oli rakennusmiehiä jo ennestään, ja monella oli halu onnistua perinteikkäässä työssä.

”Valitsin alan, koska siinä näkee valmiin lopputuloksen ja saa onnistumisen kokemuksen.”

Tämän vuoden kuuma kysymys on, osaavatko rakennusalan työnantajat tarjota näitä kokemuksia. Työntekijät tuntevat arvonsa, ja jotta työnantaja saa parhaat osaajat itselleen, sen on paitsi osattava kertoa itsestään, myös lunastettava lupaukset.

 

 

Työolot tärkein vetovoimatekijä

 

Rakennusalan työntekijät kertoivat myös, mitkä asiat tekevät työnantajasta houkuttelevan. Houkuttelevuuteen vaikuttavat vastaajien mukaan eniten olosuhteet työmaalla, palkkaus ja työpaikan ilmapiiri. Neljänneksi tekijäksi nousi mahdollisuus edetä uralla. Yleistä mielikuvaa työnantajasta piti tärkeänä vain kolmasosa vastaajista.

Uudistyömaat houkuttavat
korjauksia enemmän

 

Rakennusalan sisälläkään työvoimapula ei näyttäydy kaikkialla samanlaisena. Esimerkiksi korjausrakentamiseen erikoistuneella Constilla rakennusalan korkeasuhdanne näkyy eri tavalla kuin uudisrakentamiseen keskittyneissä yrityksissä.

 

– Saamme työhakemuksia tasaisesti, mutta samaan aikaan meiltä on myös siirtynyt useita työntekijöitä uudisrakentamiseen. Headhunterit soittelevat nuoria työntekijöitä läpi ja lupaavat suuria. Kuulostaahan se hienolta, että haluamme juuri sinut, sanoo Consti Julkisivujen toimitusjohtaja ja Consti Yhtiöiden varatoimitusjohtaja Risto Kivi.

 

Tämä näkyy myös työntekijöiden mielipiteissä. Jos oman työpaikkansa voisi valita vapaasti, uudisrakentamisen valitsisi lähes kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista. Lisäksi pääkaupunkiseudulla asuvista vastaajista hieman yli puolet kertoi, että heitä oli yritetty houkutella toiseen rakennusalan työpaikkaan.

 

Kivi korostaa, että jos uudisrakentaminen kiinnostaa aidosti enemmän kuin saneeraus, siirtyminen on luontevaa. Se voi olla myös henkinen helpotus, sillä uudisrakentamisessa ei joudu kohtaamaan talojen asukkaita ja heidän vaatimuksiaan. Kivi kannustaa kuitenkin miettimään myös korjausrakentamisen mahdollisuuksia.

 

– Saneerauksesta voi saada kiksejä. Kun osaa hoitaa asiakaskohtaamiset, työstä saa kiitosta. Jos tykkää asiakastyöstä, tätä kannattaa kokeilla.

[vc_facebook]
[vc_tweetmeme]
Posted By

Aino Pekkarinen