Kuka tarvitsee tulevaisuudessa lääkäriä?

https://cocomms.com/2017/01/13/kuka-tarvitsee-laakaria/

Tämän päivän vauvojen ei tarvitse ajaa aikuisena autoa, koska heillä on käytössään älyauto. Onnettomuuksien määrä vähenee. Täysautomaattirobotti hoitaa tulevaisuudessa osan kirurgien hommista, koska kone on tarkka ja nopea.

 

Tällaista kuulin Lääkäripäivillä. Kun lääkärien omassa koulutustapahtumassa päästetään ääneen digitaalisen terveyden asiantuntijat ja tulevaisuustutkijat, herää kysymys paitsi ammattikunnan roolista myös potilaiden asemasta.

 

Tulevaisuuden älykkäässä ympäristössä internet yhdistää koneet toisiinsa, mutta myös ihmiset kytkeytyvät verkkoon laitteiden avulla. Silloin muutkin kuin neuroverkkotutkijat liittävät kehoonsa useita mittareita ja älypuhelimeensa terveyssovellukset.

 

Digital Health Solutionsin Pekko Vehviläinen kertoi kartoittaneensa oman perimänsä. Koko paketti maksaa nykyisin tonnin verran.

 

Hänen kaltaisiaan oman elämänsä biohakkereita on muuallakin kuin tv-sarjoissa. Dna voi paljastaa esimerkiksi sen, tehoaako tietty lääke juuri sinulle. Tehottoman kolesteroli- tai depressiolääkkeen käyttö olisi hukkaan heitettyä omaa ja yhteiskunnan rahaa. Geenit voivat kertoa myös sydänkohtauksen tai syövän riskistä.

 

Big datan aikakaudella perimätietoa yhdistetään muuhun terveystietoon.

 

Tämä avaa uusia mahdollisuuksia paitsi terveydenhuoltoon myös vaikkapa lääke- ja elintarviketeollisuudelle.

 

On kieltämättä hauska ajatus tilata kaupasta juuri omalle kehonkoostumukselle sopiva kauppakassi! Toisaalta joku voi huomaamatta napata kahvimukistasi dna-jälkesi ja teettää perimäkartoituksen. Se ei ole niinkään houkutteleva mahdollisuus, ainakaan julkisuuden henkilöille.

 

Tärkeää on, miten ratkaistaan yksilöä koskevan datan käyttöön liittyvät eettiset ongelmat. Kuka muu kuin hoitava lääkäri päästettäisiin käsiksi potilaan perimään? Työnantaja? Rekrytointiyritykset?

 

Lääkärit hillitsevät kuitenkin huikeimpia dna-intoilijoita.

 

Kaikkea ei vielä tiedetä geeneistäkään. Kaikki potilaat eivät halua mitata tai tietää kehonsa toiminnan yksityiskohtia. He tapaavat mieluummin elävän lääkärin. Moni tarvitsee sairautensa hoitoon muutakin kuin itsensä mittaamista.

 

Terveysviestinnän merkitys terveydenhuollon digimurroksessa saa aivan uusia kierroksia.

 

Selviytyäkseen kaikkien uusien terveyssovellusten maailmassa ihmiset tarvitsevat tuekseen tietoa kehon toiminnasta ja hyvinvoinnin edellytyksistä – ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Yksityisten yritysten ja julkisten toimijoiden vastuulla olisi kertoa avoimesti ja ymmärrettävästi, mitä tämä tarkoittaa. Tässä tehtävässä ne tarvitsevat myös viestinnän ammattilaisten apua.

 

Kun väestön eliniänodote nousee sataan vuoteen, ikäluokat ja elämänarvot menevät uusiksi. Silloin onkin tärkeämpää osata pitää huolta omasta terveydestä kuin panna paukut autonostoon ja -huoltoon. Tässä visiossa nimittäin viisi- tai kuusikymppinen on vielä nuori!

 

Mihin sitä lääkäriä sitten tarvitaan?

 

Tulevaisuustutkija Ilkka Halava totesi jotenkin niin, että itseohjautuvien potilaiden maailmassa kone tekee koneen työt, mutta lääkärille jäisi opastajan, mukana kulkijan ja valmentajan rooli.

 

Tulevaisuudessa lääkärille mennään, kun tarvitaan terveyspulman hoitoon ”second opinion”.

Posted By

Vuokko Maria Nummi