Kriisiviestintävalmiudet – yhtiösi kannattavin investointi?

https://cocomms.com/2016/03/23/kriisiviestintavalmiudet-yhtiosi-kannattavin-investointi/

Viime aikoina mediassa on nähty aika lailla anteeksipyyntöjä. Tyylinäytteitä on laidasta laitaan.

 

On nopeita ja vilpittömiä – tai vilpittömiltä vaikuttavia – mutta on myös viiveellä ja vastahankaisesti kakaistuja anteeksipyyntöjä. Joku on jopa kieltäytynyt pyytämästä anteeksi, koska ei näe omassa tai edustamansa yrityksen toiminnassa mitään anteeksipyydettävää. Toiminta kun on normikäytännön mukaista tai maan tapa.

 

Jos on anteeksipyytäminen vaikeaa, niin anteeksiantaminen se vasta vaikeaa onkin. Sijoittajien ja muiden sidosryhmien luottamuksen palautuminen yhtiötä kohtaan vie kauan.

 

Yhdysvalloissa on laskettu, että S&P 500 -listalla olevien pörssiyhtiöiden markkina-arvosta noin 20 % muodostuu yhtiön maineesta. Dollareissa tämä on huikeat 4 biljoonaa dollaria.

 

Tutkimuksen mukaan maineeseen vaikuttavan kriisin kohdanneista yrityksistä 40 % raportoi sen vaikuttaneen negatiivisesti yrityksen markkina-arvoon ja tulokseen. Osakekurssin palautuminen kriisiä edeltävälle tasolle vei keskimäärin 80 viikkoa eli puolitoista vuotta.

 

Edellä mainitun tutkimuksen mukaan 87 % yritysjohtajista on sitä mieltä, että yrityksen kohtaamat mainekriisit ovat yhtä suuri tai jopa suurempi huolenaihe kuin yrityksen muut strategiset riskit. Kriiseihin kannattaa siis varautua ennakolta myös viestinnän keinoin.

 

Sen havahtuu huomaamaan yrityksen johtokin, kun yhtiön markkina-arvosta lohkeaa pois muutama miljardi tai muuten muhkea siivu. Esimerkiksi Volkswagenin päästöhuijauksen seurauksena yhtiön osakekurssi putosi muutamassa päivässä 23 % ja markkina-arvosta suli 16 miljardia euroa. Osakekurssi on vielä puoli vuotta kriisin alkamisen jälkeen noin 30 % alemmalla tasolla kuin ennen kriisiä.

 

Moni on jo oppinut, että kunnon anteeksipyyntö kuuluu kriisiviestinnän perusteisiin. Anteeksipyyntö ei kuitenkaan kanna pitkälle, mikäli muu kriisiviestintä on hakuammuntaa eikä yrityksessä ole ennakolta varauduttu kriiseihin. Perusasioihin kuuluvat kriisiviestintäsuunnitelman laatiminen ja viestinnän harjoittelu simuloiduissa kriisitilanteissa.

 

Nykyään sosiaalisen median rooli kriisien synnyttämisessä ja leviämisessä on merkittävä. Toisaalta myös yritys itse voi viestiä siellä aktiivisesti ja saada oman kantansa kuuluviin. Mutta kuinka moni yritys liikkuu notkeasti sosiaalisessa mediassa, kuinka monen yrityksen johto on edes tietoinen sosiaalisen median eri välineistä ja kanavista?

 

On melko hasardia mennä someen ensimmäistä kertaa vasta kriisin jo ollessa päällä. → Päivitä sosiaalisen median tietosi ja taitosi, hanki some-koulutusta.

 

Kovinkaan moni meistä ei ole tottunut vastaamaan median kyselyihin tai antamaan medialle lausuntoja ja haastatteluja. Kriisitilanteissa median kanssa tekemisiin voivat joutua myös ne, jotka eivät sen kanssa tavallisesti toimi. Järjestä avainhenkilöillesi mediakoulutusta, jossa käydään läpi median kanssa toimimisen pelisääntöjä sekä harjoitellaan tilanteita kameran edessä.

 

Kriisin tai kriisinuhan iskiessä ei saa jäädä seuraamaan tilanteen kehittymistä, vaan on toimittava heti. On kutsuttava kriisitiimi kokoon, mietittävä eri skenaariot, muotoiltava pääviestit, valmistauduttava mahdollisiin hankaliin kysymyksiin, luotava Q&A-dokumentit, seurattava mitä yrityksestä puhutaan perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa.

 

Kriisi on yrityksen johdolle rankkaa aikaa. Kriisin hoitaminen sitoo resursseja ja siihen kuluu työtunteja. Vähäinenkin kriisi näkyy helposti yrityksen osakekurssissa ja markkina-arvossa. Pahimmillaan kriisi vaarantaa yrityksen koko toiminnan. Investointi kriisiviestintävalmiuksiin hyvän sään aikana voikin olla yrityksen kannattavin investointi. → Ota avuksi asiantunteva viestintäkumppani, jolla on kokemusta kriisiviestinnästä, sijoittajaviestinnästä sekä yrityksesi toimialasta.

 

 

 

 

Posted By

Anna-Mari Tiilikainen