Kuka suojelisi toimittajat?

https://cocomms.com/2015/04/28/kuka-suojelisi-toimittajat/

Viime aikoina ei ole varsinaisesti kaduttanut, että vaihdoin alaa toimittajasta viestintätoimistoon. Tämän päivän toimitusten todellisuus on nimittäin aika karu. Mediatalot käyvät yt-neuvotteluita sellaiseen tahtiin, että pian Suomen koko media pyörii varmaan kolmen kesätoimittajan voimin. Alan tuoreimpia irtisanojia ovat STT, MTV ja Turun Sanomat. Niistä on häviämässä kymmeniä toimittajien työpaikkoja. Nämä purot laskevat suureen virtaan: Helsingin Sanomat kertoi, että viiden viime vuoden aikana Suomesta on kadonnut tuhat journalistista työpaikkaa.

 

Suomen Journalistiliitto peräsi hiljattain päättäjiltä parannuksia median toimintaedellytyksiin. Nyt kun maahan sorvataan toimintakykyistä hallitusta, on hyvä aika muistuttaa, että tarvitsemme myös toimintakykyisen median. Se on tärkeä paitsi lukijan myös meidän viestintäammattilaisten näkökulmasta. Nyt kuulen jonkun mutisevan, että viestintäväenhän pitäisi olla toimitusten kurjistumisesta iloisia, sillä kiireen kasvaessa kaiken maailman tiedotteet julkaistaan sellaisenaan. Mutta ei se ihan niin mene. Ja perinteisten tiedotteiden lähettäminen muuten vähenee koko ajan.

 

Toimintakykyinen media on tärkeä monesta syystä. Ensinnäkin vallan vahtikoirana toimiminen ja maailman selittäminen ovat median perustehtäviä, joiden tulokset kuuluvat kaikille. Toiseksi en usko, että saan koskaan omasta pienestä somekuplastani kaikkea sitä tiedon kirjoa, jonka perinteinen media vielä pystyy tarjoamaan.

 

Kolmanneksi (ja tämä liippaa nyt meitä viestintäihmisiä) jos toimituksissa on aikaa vain pakollisten uutisten lapioimiseen, syrjään jää paljon kertomisen arvoisia aiheita. Sellaisia ovat esimerkiksi monet lääketutkimukset ja syöpähoitojen huima kehitys. Tieto näistä ei tule suoraan tutkivalta lääketeollisuudelta tavalliselle tallaajalle, sillä usein jo lääkemarkkinoinnin säännöt estävät tämän. Väliin tarvitaan sekä viestinnän osaajia kirkastamaan yrityksen sanottavaa että toimittajia, joilla on aikaa seurata lääketeollisuuden kaltaisia erityisaloja.

 

Kymmenen vuotta sitten me toimittajaopiskelijat pidimme bileet leikkisästi lama-teemalla. Ysärirytkyt niskassa ja otsahiukset krepattuina ilakoimme, että onneksi lama ei koske meitä, kyllä töitä riittää! Seuraavia yt-uutisia odotellessa: monikohan kurssikavereistani vetää vielä samat johtopäätökset kuin minä ja jättää journalismin? Toivon sekä median kuluttajana että nykyisen ammattini edustajana, että heitä jää vielä toimituksiinkin.

Posted By

Aino Pekkarinen