Onko sote johtamisen suurin ihmiskoe?

http://cocomms.com/2018/01/25/sote-johtamisen-ihmiskoe/

Sote-uudistus nytkähti taas askeleen eteenpäin tällä viikolla, kun valinnanvapauslakiesitys lähti lainsäädännön arviointineuvostolle. On hyvä, että lakiesitystä on vielä hiottu asiakkaan kannalta parempaan suuntaan ja että palveluiden yhteensovittaminen otetaan vakavasti.

 

Tavoitteena tulee tietenkin olla mahdollisimman hyvä lainsäädäntökokonaisuus, jolle uudistus voi rakentua. Mutta paljon on kiinni toimeenpanosta, sillä mikään malli ei tule valmiiksi vain suunnittelupöydällä.

 

Maakunnissa työ on jo pitkällä. Toisaalta kun lainsäädäntöpohja ei vielä ole selvä, auki olevia asioitakin piisaa. Ratkaisevia kysymyksiä ovat muun muassa, kuinka olemassa olevat rakenteet muovautuvat uuteen, kuinka henkilöstö pysyy mukana, miten ict-järjestelmät saadaan toimimaan ja tukemaan muutosta. Alueuudistus.fi-sivusto kertoo, että uudistus tarkoittaa yli 220 000 henkilön siirtymistä maakuntien palvelukseen kunnista ja kuntayhtymistä. Tämän lisäksi tulevat vielä noin 5 000 työntekijää valtion aluehallinnosta. Se on paljon se.

 

Maakunnissa ratkaistaankin uudistuksen ja erityisesti soten käytännön toimivuus. Avainasemassa on johtaminen, eli miten muutos viedään läpi maakunnissa. Sote- ja maakuntauudistus saattaakin olla Suomen suurin johtamisen, viestinnän ja vuorovaikutuksen ihmiskoe.

 

Johtaminen nousi esiin myös syksyllä ilmestyneessä, Sitran rahoittamassa raportissa, jossa tarkasteltiin Ruotsin kokemuksia valinnanvapaudesta verrattuna Suomeen. Naapurissa maakäräjät ovat harjoitelleet johtamista ja terveydenhuollon järjestämistä jo vuosikymmenien ajan, Suomessa organisaatioita vasta rakennetaan.

 

Se on positiivista, että ainakin vertailukohtaa on tarjolla. Maakunnat voivat ottaa oppia toisiltaan ja saada vertaistukea. Ja toisaalta, maakuntia myös tullaan vertaamaan toisiinsa: kustannuksissa, hoitoon pääsyssä ja niin edelleen. Vertailukelpoisen tiedon keruu onkin aivan olennaista uudistuksen ja kehitystyön kannalta.

 

On kuitenkin hyvä muistaa, että maakunnat ja väestö eri alueilla ovat erilaisia. Ehkä tärkeintä soten onnistumisen ja myös kansakunnan kannalta on se, kuinka maakunnat järjestäjän roolissa luotsaavat asukkaat uuteen järjestelmään ja että nämä saavat tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti. Näin voidaan vähentää hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvua, toisin sanoen päästä uudistuksen tavoitteisiin.

 

 

Posted By

Aino Salo