Viestijän kotiinviemiset Nordic Business Forumista

  |   Blogi

Suomalaisen bisneshurmoksen mekka Nordic Business Forum keskittyi tänä vuonna vastuullisuuteen, johtamiseen ja merkitykseen. Näiden teemojen ympärille rakennetut puheenvuorot tarjosivat aikamoisen aarreaitan ammennettavaa myös viestintään.

 

Listasin tärkeimmät kotiin viemiset viestijän näkökulmasta kahden päivän ärsyketulvasta. Ajatukset liippaavat väistämättä myös johtamista, mutta käsi kädessä ne viestinnän kanssa kulkevat joka tapauksessa.

 

Toisinajattelijoiden tukeminen

 

Adam Grantin puheenvuoro oli yhtä johtamisen, viestinnän ja esimiestyön juhlaa. Grant keskittyi puhumaan siitä, mitä originals eli toisinajattelijat tekevät eri tavalla ja millaisessa ympäristössä he pääsevät kukoistamaan. Näillä eväillä eteenpäin, vaikka olisitkin vasta kasvamassa toisinajattelijaksi:

 

Kerro heikkouksista rehellisesti. Omien rajojen ymmärtäminen lisää uskottavuutta. Näin vastapuoli uskoo vahvuuksiisi myös vahvemmin.

 

Tee tuntemattomasta tuttu. Ihmisten on vaikea samaistua täysin uuteen ja tuntemattomaan. Tee uusista ideoista tunnistettavia vertausten ja aasinsiltojen avulla. Tutulta tuntuvaan on helpompi tarttua.

 

Luo luottamuksen ja turvan tunne organisaatioon. Mikäli johtajat ja esimiehet uskaltavat paljastaa omat kehityskohteensa ja kannustavat epäkohtien esiin nostamiseen, madaltuu myös muiden kynnys rakentavaan palautteeseen.

 

Taistele massa-ajattelua vastaan. Vaikka homogeenisessä porukassa toimiminen voi olla helppoa, eivät samat kelat vie organisaatiota eteenpäin. Mikäli omasta väestä puuttuu nykytilan kyseenalaistajat ja kaikki ovat aina samaa mieltä, voi pillit joutua laittamaan nopeastikin pussiin.

 

Monipuolista yrityksen kulttuuria. Samaa ajattelua julistavat ihmiset sopivat startup-yrityksiin, mutta kasvavissa yhtiöissä tarvitaan eri taustoilla ja osaamisella varustettua väkeä, jotta yritys ei jää junnaamaan paikoilleen. Monimuotoisuuden perään kuulutti myös Severn Cullis-Suzuki.

 

Grant antoi myös ei-niin-uuden, mutta sitäkin tärkeämmän johtamisohjenuoran: menestys syntyy siitä, että auttaa muita menestymään. Siinä on jokaisen aidosti esimiestyöhön palveluammattina suhtautuvan mantra.

 

Välitätkö ihmisistä aidosti?

 

Maanantai-iltapäivänä sain itselleni uuden unelman: juoda Sir Richard Bransonin kanssa viiniä ja jutella elämästä. Tämän toteutuminen ei ole kovin todennäköistä, mutta hänen kauniit ajatuksensa voin onneksi jakaa.

 

Branson kehotti etsimään organisaatioihin tyyppejä, jotka välittävät ihmisistä ja etsivät heissä aina parasta, jotka ovat hyviä kuuntelemaan ja jakamaan vastuuta. He osaavat palkata itseään viisaampia ihmisiä ja nappaavat oikeasti muistiin henkilöstöstä nousseet ideat.

 

Kiinnitin myös huomiota siihen, kuinka Sir Richard kosketti usein häntä haastatellutta CNN:n Richard Questia. Ihanaa! Vuoropuhelu muuttui heti lämpimämmäksi.

 

Luottamus, luottamus, luottamus

 

Rachel Botsman puhui luottamusloikasta. Sillä hän tarkoittaa riskiä, jonka otamme, kun haluamme tehdä asioita eri tavalla kuin ennen, vaikka toiminta vaatiikin luottamusta toiseen – usein tuntemattomaan osapuoleen.

 

Jos raha on kaupan käynnin valuutta, on luottamus vuorovaikutuksen valuutta. Se, miten me luotamme yksilöihin, instituutioihin ja yrityksiin, muuttuu koko ajan teknologian ja uusien, luottamukseen perustuvien palveluiden myötä (iänikuiset Airbnb ja Uber, mutta myös meillä tuntematon BlaBlaCar sekä suomalainen ResQ mainittu).

 

Luottamuksen synnyttäminen ja vastuullinen toiminta eivät riitä, vaan yritykset ovat myös tilivelvollisia toiminnastaan, vaikka kuinka toimittaisiin vain kyytien tai yöpaikkojen välittäjänä. Yritysten on ensisijaisen tärkeää toimia ennakoiden riskejä vähentävästi, eikä pelkästään ilmestyä paikalle pahoittelemaan, jos jokin menee pieleen.

 

Myös Sir Richard Brandon kuulutti sen perään, että kriisitilanteessa johtajan pitää olla itse läsnä ja käytettävissä, oli kyse sitten siitä, että organisaatiossa on haasteita tai juna on ajanut raiteiltaan. Osaavatko johtajat viestiä tällaisessa tilanteessa?

 

Organisaation terveystarkastus

 

Patrick Lencioni suosittelee organisaatioille terveystarkastusta. Terveessä organisaatiossa on yhtenäinen johto sekä selkeys tekemisen suunnasta, joka on viestitty, viestitty ja vielä kerran viestitty organisaatiolle. Lisäksi selkeää suuntaa vahvistetaan luomalla sitä tukevia rakenteita ja prosesseja.

 

Yhtenäisen johdon rakennuspalikat sopivat ohjenuoraksi kaikkeen esimiesviestintään ja tiimin toimintaan. Mikäli seuraavat viisi asiaa ovat tiimeissä pielessä, ei hommasta tule mitään, vaikka johto olisi kuinka fiksu ja filmaattinen tahansa.

 

Kaikki lähtee luottamuksesta. Johdon pitää uskaltaa tunnustaa toisilleen ja organisaatiolle omat heikkoutensa ja haasteensa. Vain siten organisaatiossa uskalletaan ottaa esille hankalat asiat.

 

Hyvissä ihmissuhteissa osataan olla eri mieltä. Konfliktin välttäminen on kaiken kädenlämpöisen alku ja juuri. Aktiivisella vuoropuhelulla, jossa eri näkökulmat otetaan huomioon ja arvostetaan toisen näkemystä, mutta ei välttämättä olla samaa mieltä, päästään paljon parempaan lopputulokseen.

 

Sitoutuminen ei edellytä yhdenmukaista ajattelua. Kun ihmiset saavat ilmaista näkemyksensä ja kokevat tulleensa kuulluksi, he sitoutuvat paremmin päätöksiin, joiden kannalla eivät välttämättä itse ole.

 

Hyvä johtaja pitää tiiminsä tilivelvollisena. Hankalien tilanteiden välttäminen sen takia, että ”ei ole aikaa tai energiaa”, on oman vastuun pakoilua. Don’t be a wuss.

 

Hyvä tiimi saavuttaa tavoitteensa ja tekee tulosta. Pelkkä hyvä meininki ei riitä, pitää myös saada aikaan.

 

Antaminen ennen saamista

 

Itkin lähes koko Nick Vujicicin esityksen ajan. Nauroin myös ääneen monta kertaa. Hän, kädettömänä ja jalattomana syntynyt, oli löytänyt elämälleen suuremman merkityksen kuin moni meistä koskaan.

 

Hänen puheenvuorossaan korostui se, että meidän pitää antaa itsestämme enemmän kuin odotamme saavamme. Sama tematiikka nousi esille monessa muussakin puheenvuorossa. Viestijälle tämä on erinomainen kela: sen sijaan, että mietimme, miten voimme saada oman viestimme esille joka tuutissa, meidän tulisi entistä enemmän miettiä, mitä voimme antaa ja miten auttaa toisia viestimällä ja vuoropuhelulla.

 

Nykyään kuulutetaan organisaatioiden merkityksen perään, mutta kuinka moni meistä on miettinyt omaa merkitystään – kuka olen ja mitä haluan elämäni aikana saavuttaa?

 

Siinä on pohtimista loppusyksyksi.         

 

 

Kuva: Nordic Business Forum

AUTHOR - Katariina Juvonen