shutterstock_448997113

Mikä on ajankohtaista aina, mutta erityisesti juuri nyt?

  |   Blogi

Kriisi voi kohdata kenet tahansa. Näin on tietysti aina ollut, mutta kuten monet viimeaikaiset kriisitilanteet Valavuoresta Teri Niittiin osoittavat, sosiaalisen median myötä aikaikkuna reagoimiseen kriisin kohdatessa lyhentyy tapaus tapaukselta. Someraivo leimahtaa hetkessä, eikä aikaa pohtia vaihtoehtoja juuri ole. Saatat olla kriisin silmässä ja tuomittukin yleisösi silmissä ennen kuin ehdit konetta avata.

 

Valitettava totuus lienee, että viime vuosien tiukassa taloudellisessa tilanteessa viestinnän budjetteja ei ole ensisijaisesti suunnattu pahan päivän varalle, mahdollisiin uhkakuviin varautumiseen. Organisaatiot, joille kriisinhallinta on elinehto toimintansa luonteen vuoksi pitävät toki suunnitelmansa ajantasaisina ja harjoittelevat säännöllisesti suhdanteissa kuin suhdanteissa, mutta moni vähemmän kriittisellä alalla toimiva organisaatio on kaivanut kriisipäänsä syvälle hiekkaan ja keskittynyt edistämään päivän polttavia asioita.

 

Jos minä saisin päättää, jokainen organisaatio tarkastelisi kriittisesti kriisivalmiuksiaan. Erilaiset uhkat terrorismista luonnon katastrofeihin ja kyberhyökkäyksiin eivät välttämättä koskekaan ihmisiä kaukaisissa maissa tai monikansallisissa yrityksissä, vaan ne yleistyvät valitettavasti myös täällä Euroopan perukoilla. Tukholman terrori-isku kosketti meitäkin, eikä Wannacry säästänyt edes suomalaisyrityksiä tartunnoilta. Virheemme myös kiirivät paljon nopeammin ja varmemmin keskeisille kohderyhmille kiitos sosiaalisen median.
Globaali ja paikallinen kietoutuvat toisiinsa

 

Mikä sinun organisaatiotasi todennäköisimmin uhkaa?

 

Uhat ovat luonnollisesti pitkälti organisaatiokohtaisia, mutta yritysmaailman kriiseissäkin on globaalit trendinsä. The Institute for Crisis Management® (ICM) tekee vuosittain yhteenvedon maailman yrityksiä ja organisaatioita kohdanneista mediakriiseistä. Tuoreimman, yli 600 000 uutisen pohjalta kerätyn raportin mukaan vuonna 2016 yleisimmät bisneskriisin aiheuttaneet tapahtumat olivat:

 

  1. Virheet organisaation toiminnassa tai johtamisessa
  2. Syrjintä
  3. Johdon tai toimihenkilöiden rikokset
  4. Ilmiannot epäeettisestä toiminnasta
  5. Kuluttaja-aktivismi
  6. Väkivalta työpaikalla
  7. Kyberrikollisuus
  8. Johtavassa asemassa olevan henkilön erottaminen
  9. Yhteiskanteet
  10. Tuoteviat ja takaisinvedot
  11. Ympäristöhaitat

 

Näistä viime vuonna suhteellista osuuttaan maailmanlaajuisesti kasvattivat erityisesti työntekijöiden syrjintään ja työpaikkaväkivaltaan liittyvät tarinat sekä Panaman papereista johtuneen huiman medianäkyvyyden takia ilmiannot epäeettisestä toiminnasta. Näistä viimeisin näkyi laajasti myös meidän mediassamme.

 

Eri maiden ja kulttuurien painotukset tulevat varmasti vaikuttamaan jonkin verran painotuksiin eli siihen, mitkä asiat nousevat median otsikoihin kriisinä kaikkein herkimmin. Yleisesti ottaen median seulaan tarttuvien tarinoiden takana vaikuttavat kuitenkin globaalit trendit, kuten pyrkimys läpinäkyvyyteen, tasa-arvoisuuteen ja vastuullisuuteen. Nnämä vaikuttavat kaikkialla, vain hieman eri tahdissa maan kehitysasteen ja yhteisen arvomaailman mukaan. Voisi veikata, että Suomessa esimerkiksi ympäristöhaittojen osuus nousee kansainvälistä keskiarvoa suuremmaksi.

 

Ei se meitä koske -asenne estää tehokkaan kriisinhallinnan

 

ICM:n tutkimuksen mukaan vain joka toinen organisaatio on varautunut kriisiin ajantasaisella suunnitelmalla. Suurin este tehokkaaseen kriisinhallintaan onkin se, että johto sulkee silmänsä mahdollisilta uhkilta, eikä näe tarvetta varautumiseen.

 

Nykymaailmassa pienikin asia voi kasvaa isoksi ongelmaksi, jos sitä ei hoideta kunnolla. Vaikka esimerkkejä epäonnistuneista tavoista reagoida kriisiin on tarjolla yllin kyllin, laput tipahtavat monen johtajan silmiltä vasta kun tilanne kolahtaa omalle kohdalle – tai sitä harjoitellaan realistisen tuntuisessa simulaatiossa.

 

Viestinnällä on keskeinen tehtävä johdon silmien avaajana ja kriisiviestintävalmiuksien bisneshyötyjen esille tuojana.

 

Kun hätä on jo käsillä: Nopeat vinkit kriisiviestintään

AUTHOR - Karoliina Heimo