sherlock_holmes

My dear Watson, vuosi 2017 digimullistaa terveysalan

  |   Blogi

Ei tarvitse olla suurikaan Sherlock Holmes ennustaakseen, että digitaalisen muutoksen kiihtyvä tahti on väistämättä lääke- ja terveysteollisuuden suurin muutoksen ajuri vuonna 2017.

 

Tavaroiden internet tulee syntymään uudelleen lääketieteen tavaroiden ja asioiden internetinä.

 

Olemme jo kovaa vauhtia siirtymässä aikaan, jossa potilas, apteekki, lääkäri, sairaala, lääketieteelliset laitteet, maksajatahot ja lääkeyritykset ovat kaikki yhteydessä toisiinsa reaaliaikaisesti. Lähitulevaisuutta on tekoälyn ja digitaalisuuden hyödyntäjien ympärille kasvavat ekosysteemit. Ja tällä pelikentällä kukaan ei enää pärjää yksin. Ja miksi pitäisikään pärjätä?

 

Tekoäly vie tutkijaa 6-0

 

Digitaalisesta murroksesta tällä alalla on puhuttu ja puhuttu vuosia. Ja nyt se on täällä. Terveysalalle ja potilaiden hoitoon marssivat supertietokoneet, kuten IBM:n Watson, joka mahdollistaa kasvavan virtuaalisen vuorovaikutuksen, kaukohoidon, tietorekisterien määrän kasvun ja potilaan seurannan täysin uudella tehokkuudella. Supertietokoneet ja tekoäly tulevat tarjoamaan lääketeollisuudelle pelkkää lääkekehitystä suurempia mahdollisuuksia tuotekehitykseen, markkinointiin ja kustannusten hallintaan.

 

Esimerkkejä maailmalta riittää. Muun muassa lääkeyhtiö Pfizer ilmoitti vuoden 2016 lopulla, että se ottaa käyttöön IBM:n Watsonin Drug Discoveryn, pilvipohjaisen kognitiivisen työkalun, joka tuottaa heille lääketieteellista tutkimusdataa. Työkalu tulee nopeuttamaan lääkeyhtiön immunologisten syöpälääkkeiden tutkimusta analysoimalla massiivisen määrän erilaisia tietolähteitä ja tuottamalla tietoa ja uusia oivalluksia mittakaavassa ja vauhdilla, joka ei tutkijatyövoimalla koskaan olisi mahdollista.

 

Ilahduttavasti näitä jännittäviä uutisia on alkanut löytyä myös kotimaasta. Terveysalan digitalisaation kentällä Suomi on jo pystynyt houkuttelemaan kansainvälisiä yrityksiä ja investointeja. Näistä esimerkkeinä vaikkapa GE Healthcare ja IBM:n Watson.

 

Husin Lastenklinikan pilottiohjelmassa pieniä keskosia valvoo Watson, joka pyrkii havaitsemaan verenmyrkytyksen keskoslapsella ennen lääkäriä.

 

Helmikuun alussa Jyväskylän yliopisto ilmoitti, että se aloittaa liki kolmen miljoonan euron hankkeen SOTE-järjestelmän digitalisoinnin tehostamiseksi. Heidän tavoitteenaan on nostaa Suomi uudelle tasolle soveltamalla samaisen IBM Watsonin kognitiivista teknologiaa. Keski-Suomen tulevasta keskussairaalasta Jyväskylässä povataan Suomen ensimmäistä digitaalista sairaalaa. IBM:n Suomen toimitusjohtaja puolestaan nostaisi koko Suomen maailmanlaajuisesti digitaalisen ja kognitiivisen terveydenhuollon kehityksen kärkeen.

 

Vaikka SOTEn ja säästöohjelmien informaatioähkyssä helposti ankeutuu ja ryhtyy ajattelemaan, että me täällä pohjolassa vaivumme terveydenhuollon ja life science -alan alhoon, niin asia ei suinkaan näin ole. Me ja pohjoiset naapurimme olemme ottaneet selkeän paikan terveydenhuollon kehityksen kärjessä.

 

Esimerkkinä tästä Pohjoismaissa aiotaan investoida yhteensä 30 miljardia euroa seuraavana viitenä vuonna uusien sairaaloiden rakentamiseen. Yhteinen näkemys on hyödyntää digitalisaatio, uudet teknologiat ja niiden tuomat uudet mahdollisuudet, jotta olemme jatkossakin maailman parhaita hoitamaan potilaitamme. Kukin maa omilla painotuksillaan. Tästä juuri mainittu Keski-Suomen keskussairaala on erinomainen esimerkki. Ja näistä uutisista meidän tulisi olla ylpeitä!

 

Tarvitaanko tulevaisuudessa enää sairaaloitakaan?

 

Ja jo on vasta päästetty Watson keskolaan tekemään työtään, niin seuraavaksi villit visiot maalaavat jo tulevaisuutta, jossa terveyttä huolletaan ja sairautta ennakoidaan ja hoidetaan ilman nykyisen kaltaisia sairaaloita. Tekoäly, siihen integroidut potilastiedot ja uudet teknologiat tarjoavat kaikki tarvittavat terveyspalvelut lopulta mukavasti omassa kotona. Tähän saattaa kuitenkin vielä mennä hetki.

 

Digiaika = ehtymätön tarinoiden lähde

 

No, mitäpä tämä kaikki meille terveysalan viestintäväelle tuo?

 

Ensinnäkin ja sivuhuomautuksena, mitä se meiltä ei vie, on tarinankerronnan taito. Siihen nimittäin ei edes Watson pysty! Siitä lisää tässä mielenkiintoisessa artikkelissa.

 

Mutta se, mitä digiaika meille tuo, on aivan loputtoman mielettömän hienojen tarinoiden aarrearkun ja tarinoita, jotka ansaitsevat tulla kerrotuiksi! Nyt käsillä oleva muutoksen aika terveydenhuollon, lääketieteen, lääketeollisuuden ja hyvinvoinnin liiketoimintojen ympärillä tuottaa mielenkiintoista pohdittavaa kiihtyvällä tahdilla.

 

Nyt jos koskaan on toinen toistaan mielenkiintoisempia teemoja, aiheita ja tarinan lähteitä, joista ammentaa.

 

Tekoälyn mielettömät mahdollisuudet, teknologian uudet käyttökohteet, uusien ja yllättävien yhteistyöverkostojen ja ekosysteemien syntyminen, uudet liiketoimintamahdollisuudet, suomalaisen huippuosaamisen hyödyntäminen, investoinnit ja innovaatiot ja ennen kaikkea suomalaisten potilaiden parempi hoito ja arki. Nämä koskettavat tavalla tai toisella ihan jokaista meistä vauvasta vaariin ja duunarista dirikaan. Ja siinä riittää kerrottavaa!

 

Jos tarinankerrontahammasta alkoi kolottaa, niin ota yhteyttä ja pohditaan yhdessä, mistä ensimmäinen tarina yhdessä syntyisi.

AUTHOR - Johanna Markkanen