Korjaako digitalisaatio Suomen?

  |   Blogi

Se on täällä. Digitalisaatio.

 

Sillä voi tehdä vaikka mitä. Voin tilata ja maksaa teatteriliput verkossa. Sometan kännykällä lomamatkalta, kamera pölyttyy hyllyyn. Asuntomessualueellekin pääsi tänä vuonna jo perille älybussilla halutessaan luotettavasti ja turvallisesti – ilman kuskia.

 

Teknologia tekee elämästämme helpompaa, ja sovellukset lisääntyvät vauhdilla.

 

Uusi hallitus on sitoutunut täyden digitalisaation edistämiseen. Hallitusohjelmassa on määritelty, että julkiset palvelut rakennetaan ensisijaisesti digitaalisiksi.

 

Tukea kehitykselle löytyy numeroista.

 

Tuoreen Ciscon VNI (Visual Networking Index) -ennusteen mukaan verkkoon liitettyjen laitteiden määrä kasvaa viime vuoden 14 miljardista 24 miljardiin vuonna 2019.

 

Ciscon 2013 tekemän selvityksen mukaan kaiken internet tuottaa seuraavan 10 vuoden aikana organisaatioille arvoa 19 biljoonan dollarin edestä. Palveluntarjoajille se merkitsee 1,7 biljoonan dollarin mahdollisuuksia.

 

Digitalisaatio ei enää kohta taida olla pelkkä korusana, kuten Mikael Jungner provosoivasti arvioi toukokuun Tivissä.

 

Entä voisiko digitalisaatio korjata Suomen? Alan kasvu ja positiiviset talousuutiset olisivat vähintäänkin tervetullutta vaihtelua irtisanomisuutisten ja Kreikka-notkahtelujen lomaan.

 

Uber, Spotify, Kutsuplus ja monet muut vastaavat palvelut ovat malliesimerkkejä siitä, mitä uusien liiketoimintamallien luominen ja käytäntöön vieminen voivat parhaimmillaan olla.

 

HSL:n tarjoamalla Kutsuplussalla esimerkiksi voi tilata autokyydin tietokoneella tai älypuhelimella Kehä I:n sisäpuolella. Matka minibussilla on taksia halvempi ja parhaimmillaan taittuu muiden matkustajien kanssa rupatellessa.

 

Varmasti meidän arjessamme kasvaa muitakin sellaisia innovaatioita, jotka maailman muutkin suuret ja pienet kaupungit toivottavat tervetulleiksi. Kunpa löytyisi osaamista ja resursseja lupaavien start upien tukemiseen varhain.

 

Kuluttajaa mietityttää myös ilmiön kääntöpuoli – verkon ja energian rajat. Toivottavasti teknologinen loikka tapahtuu ekologisesti eli niin, että vähemmällä pystytään tekemään enemmän.

 

Tilastoidun tiedon valossa esimerkiksi konesalien energiankäyttö on muuttunut viime vuosina tehokkaammaksi, kuten käy ilmi esimerkiksi Motivan raporteista. Ehkäpä verkon ja energian rajat eivät koskaan tulekaan vastaan, kun teknologia pystytään suunnittelemaan aina vain taloudellisemmaksi.

 

On samoin kiinnostavaa nähdä, miten koulutus pysyy kehityksen perässä. Tai mieluummin edellä, jos ajattelemme, että täällä pohjolassa pystymme tuottamaan tulevaisuuden digitalisaation luojia.

AUTHOR - Tuovi Kukkola